UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Ensikertalaiselle ensivaikutelma saattaa tuottaa pettymyksen. Tuusulanjärven rannan tuntumassa sijaitseva kuuluisa Villa Kokkonen vaikuttaa mustan ulkolaudoituksenkin ansiosta vaatimattomalta, jopa karulta. Tasakattoinen rakennus on verhoiltu tummaksi maalatuista kapeista rimoista.
Tämä oli kuitenkin rakennuksen suunnitelleen arkkitehti Alvar Aalon tietoinen valinta. Kyseessä on rakennus, jonka kuuluisa arkkitehti piirsi kodiksi ja työtilaksi hyvälle ystävälleen, säveltäjä Joonas Kokkoselle (1921-1996).
Tarina kertoo, miten taiteilijakodin suunnittelu alkoi paikallisessa ravintolassa Kokkosen ja Aallon ollessa siellä puolisoiden kanssa lounaalla. Sopiva tontti Tuusulanjärven rannalta oli katsottu jo valmiiksi. Aalto piirteli tulevasta rakennuksesta ensimmäiset suunnitelmansa valkoiseen ruokaliinaan.
Tiedetään, että ravintolassa mukana ollut kaupungingeodeetti Erkki Nikkanen lunasti töhrityn pöytäliinan itselleen kymmenellä markalla, samalla ilmeisesti tyynnyttäen suuttunutta tarjoilijaa. Pöytäliina on myöhemmin lahjoitettu Järvenpään kaupungille.
Villa Kokkonen valmistui vuonna 1969.
Kuuluisaan pöytäliinaan ikuistettiin lähinnä vain epämääräinen piirros flyygelistä, mutta siitä tuli koko kodin suunnittelun keskeinen elementti. Säveltäjä Kokkosella oli tapana sävellystyötään tehdessään kävellä flyygelinsä ääressä.
Työtilasta tulikin rakennuksen tärkein huone, joka voitiin sulkea paljeovella säveltäjän tehdessä luomistyötään. Täällä syntyi myös Kokkosen kuuluisin ooppera Viimeiset kiusaukset, joka kertoo herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen elämän viimeisistä vaiheista.
Muuna aikana, kun mestari ei ollut syventynyt säveltämiseen, huone kirjahyllyineen ja sohvanurkkauksineen oli talon suosituin kokoontumispaikka.
Järvenpää oli Iisalmessa syntyneelle Kokkoselle tuttu paikkakunta jo lapsuudesta, sillä hän muutti tänne vanhempiensa mukana juuri ennen kouluikää. Ylioppilaaksi tulon jälkeen nuorimies Kokkonen suuntasi Helsinkiin opiskelemaan yliopistoon ja Sibelius-Akatemiaan. Uravalinta lienee ollut selvä, sillä Joonas tuli musikaalisesta perheestä ja hän itsekin osoitti omat musikaaliset lahjakkuutensa jo hyvin nuorena.
Joonas Kokkonen oli kolmasti naimisissa. Ensimmäinen liitto päättyi eroon, toinen puolison kuolemaan vuonna 1979. Kokkonen meni naimisiin Anita Pakomaan kanssa vuonna 1980. Pariskunta eli yhdessä Kokkosen kuolemaan saakka. Säveltäjämestari itse ehti asua Villa Kokkosessa 27 vuotta.
Kokkonen oli muuttanut perheineen takaisin Järvenpäähän jo 1960-luvulla. Kaupunki tarjosi sopivaa tonttia kuuluisalle säveltäjälle. Mieluisin löytyi Vanhankylänniemestä. Kokkonen oli aikaisemmin ystävystynyt samanhenkisen arkkitehti Aallon kanssa ja tämä lupautuikin uuden kodin suunnittelijaksi, vieläpä korvauksetta. Kokkosen ainoa oma toive oli, että työhuoneen lattia ja seinäpinnat olisivat puuta.
Joonas Kokkonen kuoli omassa kodissaan vuonna 1996. Puoliso Anita Pakomaa muutti sen jälkeen kotiseudulleen ja Villa Kokkonen jäi perikunnan haltuun, mutta vain toviksi. Järvenpään kaupunki osti arvorakennuksen perikunnalta vuonna 1998. Myöhemmin perikunta lahjoitti talon irtaimiston, myös kuuluisan flyygelin.
Näin Villa Kokkosesta tuli erityisen arvokas kulttuuriperintökohde – onhan se kahden kansainvälisestikin menestyneen säveltäjän ja arkkitehdin yhteinen aikaansaannos.
Villa Kokkonen oli avoinna yleisölle vuodesta 2009 alkaen, kunnes kodin ovet suljettiin vuonna 2023 peruskorjauksen ajaksi. Nyt ovat jälleen ovet avoinna Joonas Kokkosen elämästä ja Alvar Aallon arkkitehdistä kiinnostuneille.
Jos Villa Kokkonen vaikuttaa ulkoapäin vaatimattomalta, sitä se ei ole sisätiloiltaan. Tarjolla on kodikasta tunnelmaa ja Aallon arkkitehtuuria parhaimmillaan. Työhuone flyygeleineen, olohuone ja ruokailutila muodostavat oman hallitsevan kokonaisuuden. Makuuhuoneet ja keittiö sekä palvelijanhuone ovat erikseen. Sisätilat ovat avarat ja valoisat, kiitos suurten ikkunoiden ja vaaleiden pintojen. Huonekalut ovat tuttua Artekin tuotantoa, osa jopa Alvar Aallon vain Villa Kokkosta varten suunnittelemia.
Itse tontti on runsaine puineen ja järvimaisemineen hyvin luonnonläheinen. Rakennuksen takana piha laskeutuu loivasti alas rinnettä kohti hirsirakenteista saunaa. Sen yhteydessä on vaatimaton uima-allaskin.
Moni Villa Kokkosessa vieraileva poikkeaa myös lähellä sijaitsevalla Vanhankylänniemellä Tuusulanjärven rannalla, jossa sijaitsee paikallisten suosittu virkistys- ja vapaa-ajanviettoalue. Niemenkärjessä on 1800-luvun Vanhankylän kartano, jossa toimii nykyisin kahvila. Vanhankylänniemi tunnetaan erityisesti vuosittain järjestettävästä Puistobluesista.
VILLA KOKKONEN
Osoite: Tuulimyllyntie 5, Järvenpää.
LUE MYÖS: Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola
LUE MYÖS: Sibeliuksen Ainola on kotimuseoiden klassikko
LUE MYÖS: Tuusulanjärven Rantatie on kulttuurimatkailijan runsaudensarvi
LUE MYÖS: Vierailu Järvenpään taidemuseossa täydentää Tuusulanjärven kulttuuritarjonnan
LUE MYÖS: Suviranta on tärkeä osa Tuusulanjärven Rantatien kulttuuritarjontaa
