UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Kun nämä kaikki muut taiteilijakodit ovat museoita, niin kyllä tavalla tai toisella tämänkin pitää jäädä tähän museaaliseen yhteisöön mukaan.
Näin totesi Suvirannan nykyisäntä Juhani Kolehmainen, taiteilija Eero Järnefeltin tyttären poika.
Tämä tarkoitti sitä, että taiteilijakoti Suviranta, joka oli ollut yli sadan vuoden ajan yksityisasuntona, avasi ovet myös ulkopuolisille. Päätös edellytti sitä, että Järvenpään kaupunki osti arvokodin ja Juhanille sekä hänen puolisolle Anna-Kaisa Kolehmaiselle (1932-2023) jäi elinikäinen asumisoikeus taloon. Kauppaan kuului myös talon irtaimistoa.
Toistaiseksi Järvenpään kaupunginmuseo järjestää Suvirannassa opastettuja kierroksia vain kolmesti viikossa touko-syyskuussa. Vasta myöhemmin Kolehmaisten jälkeen Suviranta on tarkoitus muuttaa kokonaan pariskunnan yhteisen toiveen mukaisesti museokodiksi.
Jo nyt Suviranta täydentää mainiosti Tuusulanjärven Rantatien kulttuuritarjontaa. Suvirannan ohella täällä sijaitsee monta 1900-luvun alun taiteilijayhteisöön liittyvää matkailukohdetta: Jean Sibeliuksen Ainola, Juhani Ahon Ahola, Pekka Halosen Halosenniemi ja J. H. Erkon Erkkola.
Tuusulanjärven ympäristö on todellinen kulttuurimatkailijan runsaudensarvi. Järveä ympäröi Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta. Vielä 1800-luvulla Tuusulanjärven ympäristö oli syrjäistä maaseutua. Helsingin ja Heinolan välinen maantie kulki järven rantamaisemissa. 1860-luvulla rautatien myötä alueelle alkoi nousta huviloita.
Kirjailija Juhani Aho ja vaimonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt tulivat ensimmäisinä. He vuokrasivat talon, jota alettiin pian kutsua Aholaksi. Seuramies Aho sai houkuteltua muitakin, sillä heidän jälkeensä tuli moni muukin. Tulijat ostivat maatiloilta rantatontteja ja rakensivat niille huviloitaan. Moni vietti koko kesänsä Tuusulanjärven maisemissa. Elettiin kansallisromantiikan aikaa.
Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui 1901. Taidemaalari Pekka Halonen muutti Halosenniemeen seuraavana vuonna. J.H. Erkon Erkkola ja Jean Sibeliuksen Ainola valmistuivat 1904.
Eero Järnefelt (1863-1937) on eräs Suomen tunnetuimmista taiteilijoistamme. Hänet tunnetaan maisemamaalauksistaan ja tunnettujen henkilöiden muotokuvista. Osa Järnefeltin maalauksistaan, kuten Kaski, ovat todellisia klassikkoteoksia. Hänet muistetaan myös Kolin maisemia ikuistetuista maalauksistaan. Tuusulanjärven vastakkaisella puolella sijaitseva jyrkkärantainen Sarvikallio, ”Pikku-Koli, oli myös usein ikuistettu Järnefeltin maalauksiin.
Järnefelt tunnetaan myös pilviaiheisista teoksistaan. Ne olivatkin keskeinen aihe hänen taiteessa. Niitä olikin hyvä maalata Tuusulanjärven ja Suvirannan maisemissa.
Monien muiden Suomen kultakauden taiteilijoiden tavoin Eero ja hänen puolisonsa Saimi Järnefelt haaveilivat omasta kodista maaseudun rauhassa. Ystävänsä Juhani Ahon houkuttelemana Tuusulanjärven alue kiinnosti ja sopiva tontti löytyi Järvenpään kartanon mailta.
Taiteilijakodin suunnittelu annettiin Järnefeltin tuttavapiiriin kuuluneen arkkitehti Usko Nyströmin tehtäväksi, joka oli silloin vasta arkkitehtiuransa alussa. Päärakennuksen lisäksi tontille nousi talousrakennus ja savusauna.
Jugendtyylinen Suviranta oli muuttovalmis vuonna 1901.
Järnefeltin pariskunta asui ateljeekodissaan vuoteen 1917, kunnes edessä oli perheen muutto Helsinkiin. Suviranta oli sen jälkeen lähinnä perheen kesänviettopaikka. Täällä vietettiin myös joulut ja uudetvuodet.
Järnefeltin tärkeä ystävä oli naapurissa asuva Jean Sibelius. Hän teki mestarisäveltäjästä useita muotokuvia. Miesten puolisotkin olivat hyviä ystäviä, olihan Sibeliuksen Aino-puoliso Eeron sisko. Aviovaimot eivät tyytyneet olemaan vain kodin taloudenhoitajia ja lasten kasvattajia. Perheen lapset kävivät kotikoulua, jossa sivistyneet äidit toimivat itsekin opettajina.
Vuonna 1933 Suviranta toimi jälleen ympärivuotisessa käytössä, kun yksi perheen lapsista Laura Järnefelt (1904-1985) muutti perheineen Tuusulanjärven rannalle. Tytär oli itsekin taiteilija, joten Suviranta ateljeeneineen oli Lauran koti yli viidenkymmenen vuoden ajan. Hän asui kodissaan aina kuolemaansa asti.
Vuonna 1985 Suvirantaan muutti Lauran poika Juhani Kolehmainen, taiteilijakodin Järnefelt-suvun kolmannen polven asukas. Paikka oli Kolehmaiselle tietysti hyvin tuttu, sillä hän oli viettänyt siellä lapsesta asti useita kesiä.
Vaikka vuosikymmenet ovat vierähtäneet ja Suvirannan asukkaat ovat vaihtuneet, rakennus on ulkoasultaan ja sisustuksineen säilyttänyt hyvin alkuperäisyytensä. Esimerkiksi taiteilijakodin sisätiloissa on säilynyt vanhoja huonekaluja ja maalauksia. Toki jokainen talon sukupolvi on jättänyt omat jälkensä.
Hirsirakenteinen talo on kaksikerroksinen, julkisivut ovat keltavihreät ja taitekatto punainen. Puujugendia edustavan rakennuksen julkisivua täydentävät erimuotoiset ikkunat, kuistit ja parvekkeet.
Kun rakennuksella on ikää jo yli 100 vuotta, siinä ajassa on tehty tiettyjä muutoksia. Esimerkiksi puulämmitys kakluuneineen vaihtui ensin koksiin, siiten öljyyn ja lopuksi sähkölämmitykseen. Pärekatto vaihtui tiilikattoon ja lopuksi peltikattoon.
Perheen tarpeiden muuttuessa huonejärjestelyjä on ajan myötä hieman muutettu. Uusi tekniikka mahdollisti vessan ja kylpyhuoneen päivittämistä nykyaikaan. Muutoksista huolimatta nykyiset asukkaat ovat halunneet säilyttää entisaikojen tunnelman. Viimeisimmät muutokset ovat olleet lähinnä rakennuksen kunnossapitoon liittyviä.
SUVIRANTA
Osoite: Suvirannankatu 5, Järvenpää.
LUE MYÖS: Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola
LUE MYÖS: Sibeliuksen Ainola on kotimuseoiden klassikko
LUE MYÖS: Tuusulanjärven Rantatie on kulttuurimatkailijan runsaudensarvi
LUE MYÖS: Vierailu Järvenpään taidemuseossa täydentää Tuusulanjärven kulttuuritarjonnan
LUE MYÖS: Villa Kokkonen on kuuluisan arkkitehdin ja mestarisäveltäjän yhteistyön tulos
