
Aino (Matti Haupt)
Turun päärautatieaseman edessä sijaitsee eräs kaupungin parhaiten hoidettu puistoalue, Asemanaukio (Asemanpuisto). Sen synty ajoittuu 1800-luvun lopulle, kun Turku sai rautatien ja ensimmäisen asemarakennuksen vuonna 1876.

Turun päärautatieaseman edessä sijaitsee eräs kaupungin parhaiten hoidettu puistoalue, Asemanaukio (Asemanpuisto). Sen synty ajoittuu 1800-luvun lopulle, kun Turku sai rautatien ja ensimmäisen asemarakennuksen vuonna 1876.

Kenraali Aksel Airo (1898-1985) johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia ollen marsalkka Carl Gustav Mannerheimin tärkein alainen. Airoa on kutsuttu marskin oikeaksi kädeksi,

Vanha Suurtori on turkulaisille arvokas paikka. Se vie ajassa taakse päin aikaan, kun Turku oli vielä Suomen pääkaupunki. Vanhan Suurtorin alue on Turun alkuperäistä, keskiaikaista

Kansalliskirjailija Aleksis Kivestä on tehty toistakymmentä patsasta ja muistomerkkiä. Niistä tunnetuin kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894-1966) tekemä pronssipatsas sijaitsee Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla. Patsas paljastettiin Kiven

Kuvanveistäjä Ukri Merikannon (1950-2010) teos Barcarola Turussa Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa on poikkeuksellisen komea. Kun sijaintikin on hyvä, sen ohi kulkee päivittäin iso määrä turkulaisia.

Eri puolilla maailmaa on lukematon määrä Betania -nimisiä kirkkoja. Turussakin oli yksi, arkkitehti Alexander Nyströmin suunnittelema jugend-tyylinen kirkko lähellä Itäisen Pitkänkadun ja Betaniankadun kulmaa. Enää

Jos oli Markus Copper, aikaisemmin Paajanen, (1996-2019) erikoinen taiteilijapersoona, sitä ovat hänen teoksensakin. Turun yliopiston alueella fysiikanlaitoksen edustalla sijaitseva Big Bang Echo -taideteos vaikuttaa niin

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Paikka on turkulaisillekin melko vieras. Moni on toki nähnyt ristillä koristellun rakennuksen Ursininkadun varrella. Osa tietää jopa paikan nimen, Turun Birgittalaisluostari.

Vielä yli 100 vuotta sitten Turun Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota. Idea ainoastaan urheilulle pyhitetystä paikasta virisi 1800-luvun viimeisinä vuosina. Turun kaupunginvaltuusto myönsi

Tuskin patsaalle voisi olla arvokkaampaa paikkaa kuin sijainti Turun tuomiokirkon kupeessa. Vieläpä omassa nimikkopuistossaan. Komeaan barokkiasuun sonnustautunut kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602-1680) seisoo patsaaksi jähmettyneenä Brahenpuistossa