POHJANMAA / KRISTIINANKAUPUNKI – Jos Kristiinankaupunkia kutsutaan Pohjanlahden helmeksi, on Lebellin kauppiaantalo kaupungin oma helmi. Pelkästään tämä kohde riittäisi syyksi poiketa Kasitieltä syrjään. Harvassa nimittäin on yhtä tunnelmallista porvaristaloa kuin mitä on Kristiinankaupungin ykkösnähtävyys.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahen perustaman Kristiinankaupungin ruutukaava-alue on hämmästyttävän hyvin säilynyt. Merenrantakaupunki onkin kulttuurihistoriallisesti maamme arvokkaimpia kohteita. Tulipalotkaan eivät ole päässeet sitä tuhoamaan. Kaupungin puukeskusta on pääosin peräisin 1800-luvulta, mutta joukossa on myös 1700-luvun rakennuksia.
Kristiinankaupungin vauraus perustui merenkulkuun. Sillä oli suuri vaikutus kaupungin kehitykselle. Kristiinankaupunki olikin 1800-luvun puolivälissä Suomen tärkeimpiä satamakaupunkeja. Nyt hyvin säilynyt puutalovaltainen keskusta houkuttelee pysähtymään pidemmäksikin aikaa.
Todennäköisesti jo pelkästään Lebellin kauppiaantalossa vierähtää aikaa ennakoitua enemmän. Rakennus tontteineen kertoo havainnollisesti, miten porvarisperhe asui Kristiinassa yli 200 vuotta sitten ajalla, kun merenkulku vaurastutti paikallisia kauppiaita.
Tontin tarina alkaa puolalaisesta vänrikistä, Suomen sodan sotavangista, Casimir Subkowskista. Hänet siirretiin Tukholmasta Kokkolaan vuonna 1702. Suomessa hän rakastui raatimiehen tyttäreen Anna Enholmiin, jonka vaikutusvaltainen perhe onnistui vapauttamaan Casimirin vankilasta. Nuoripari meni naimisiin Casimirin muuttaessa samalla nimensä Casper Lebelliksi. Tuore aviopari asettui Kristiinankaupunkiin.
Casper osoittautui oivaksi kauppamieheksi. Tosin hänen pojastaan, maustekauppias Casper Lebell nuoremmasta, tuli vielä menestyksellisempi porvari. Hänen omistamansa laivat veivät tervaa ja puutavaraa ulkomaille. Paluumatkalla Suomeen lastina oli suolaa. Hän myös rakennutti Lebellin kauppiaantalon nykyisen päärakennuksen isänsä vanhemman rakennuksen tilalle vuosina 1761-1762.
Kolme Lebellin sukupolvea ehti isännöidä taloaan, kunnes se naimakaupan kautta siirtyi Holmströmin suvulle parin sukupolven ajaksi. Myöhempien omistajavaihdosten jälkeen Lebellin kauppiaantalosta tehtiin museo vuonna 1939.
Lebellin talo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Kauppatorilta on tänne lyhyt kävelymatka. Rantakadun puoleisesta portista astutaan pihan puolelle. Pihapiirissä on muutamia erillisiä talousrakennuksia, jotka muodostavat oman viehättävän kokonaisuuden.
Päätalo on sisustettu 1700- ja 1800 -luvun tyyliin, eli juuri sellaiseksi, millaiselta siellä näytti kauppiasperheiden asuessa. Esillä on runsaasti alkuperäisiä sisustuksellisia yksityiskohtia ja esineistöä yli 200 vuoden takaa. Erityisen kuuluisa Lebellin kauppiaantalo on yläkerran 1700-luvun barokkisalistaan, jonka kattomaalaukset ja tapetit ovat ainutlaatuisia. Salin vihreän kaakeliuunin kerrotaan olevan eräs Suomen vanhimmista.
Lebellin kotimuseon viehätys perustuu sisustuksen monipuolisuuteen. Tyylisuunnat vaihtuvat huoneesta toiseen. Barokin lisäksi voi ihastella empiresalonkia, rokokookamaria ja kustavilaistyylistä salia. Huoneet on sisustettu eri aikakauden kalusteilla.
Museossa kerrotaan mielellään tarinaa kaarevakulmaisesta sohvasta, jossa perimätiedon mukaan on istunut Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf vuonna 1802. Myöhemmin Venäjän tsaari Alexander I:n tiedetään myös istuneen samaisella sohvalla.
Ennen kuin jatkaa matkaansa kannattaa poiketa myös naapuritalossa. Felenin talo on vuodelta 1841 ja siellä on tunnelmaan sopiva kesäkahvila. Felenin talon saleja käytetään muun muassa musiikki-illoissa.
LEBELLIN KAUPPIAANTALO
Osoite: Rantakatu 51–53, Kristiinankaupunki.
LUE MYÖS: Merimuseossa historia vie 1800-luvun Kristiinaan
LUE MYÖS: Merimakasiinin erikoisuutena ovat tarkat pienoismallit 1800-luvun Kristiinankaupungista
LUE MYÖS: Kiilin kotiseutumuseo esittelee monipuolisesti suomenruotsalaista talonpoikaiskulttuuria
LUE MYÖS: Kristiinankaupunki on eräs Pohjoismaiden parhaiten säilyneistä puukaupungeista
LUE MYÖS: Muinainen asuinpaikka Susiluola, totta vai tarua – kiistely jatkuu kiivaana
