VARSINAIS-SUOMI / UUSIKAUPUNKI – Tuli on tuhonnut kymmeniä puukirkkoja Suomessa, mutta ei Uudenkaupungin Vanhaa kirkkoa. 1600-luvulla valmistunut kirkko on historiallisesti arvokas kohde täydentäen osaltaan kaupungin laadukasta museotarjontaa.
Kaupunkilaisia on kiittäminen Ruotsin kuningasta Kustaa II Aadolfia, joka on Uudenkaupungin perustaja. Vuonna 1617 alkunsa saanut kaupunki tarvitsi myös kirkon. Sellainen saatiin vuonna 1629, tosin vielä siinä vaiheessa se oli varsin vaatimaton. Harmaakivikirkossa oli maalattia ja välikattokin puuttui kokonaan.
Uudenkaupungin ensimmäistä kirkkoa ei siis rakennettu heti valmiiksi. Hidasteeksi tuli Suuri Pohjansota. Ruotsi kävi sotaa vuosina 1700-1721 useiden naapurivaltioiden, kuten Venäjän, välillä. Ruotsin sotamenestys oli huono ja maa menetti asemansa suurvaltana. Rauha solmittiin Uudessakaupungissa.
Pohjansodan aikana venäläiset miehittivät Suomea, muun muassa Uudenkaupungin. Kaupungin kirkko sai toimia osin kirkkona, mutta myös venäläisten viljavarastona. Kirkon arvoesineet olivat tallessa, sillä kaupungin varakkaampi väki, porvarit ja papit, ottivat ne mukaansa paetessaan sotaa Ruotsin puolelle.
Rauhan tultua kaupungin kerma palasi takaisin Ruotsista Suomeen ja samalla alkoi myös huonoon kuntoon päässeen kirkon kunnostaminen.
Rannikkokaupungin kaupankäynti vilkastui merenkulun ansiosta. Erityisesti 1800-luvulla tapulioikeudet saanut Uusikaupunki kukoisti saadessaan luvan käydä ulkomaankauppaa. Keskusta sai tähän päivään asti säilyneen ruutuasemakaavan, leveät kadut ja isot korttelit palokujineen.
Yksilaivaisen kirkon vaikuttava kaarevanmallinen välikatto valmistui lopulta vuonna 1735. Paikalliset sanovat tynnyriholvikaton olevan kuin purjelaivan runko ylösalaisin. Aluksen pohjasta muodostuu katto kirkon keskikäytävän yläpuolelle. Kirkon puupinnat maalattiin ja koristeltiin värikkäillä kuvioinneilla. Tuhansien tähtien koristamaan kattoon ripustettiin kolme kookasta kynttelikköä.
Kuten aikoinaan Suomen kirkoissa oli tapana, miehet istuivat oikealla puolella ja naiset vasemmalla. Sisälle kirkkoonkin tultiin eri ovista. Arvojärjestys oli tarkka. Ensimmäisessä penkissä istui kaupungin ykkösmies, pormestari.
Kaupungin virkamiehille ja muutamalle harvalle ylioppilaalle oli omat paikkansa. Muu seurakunta istui varallisuutensa mukaisessa järjestyksessä. Parvi oli varattu nuorisolle. Rippikoulun käymisen jälkeen sai siirtyä alas omalle paikalleen kirkon puolelle.
1700-luvulla rakennettiin sakasti, joka oli kirkon ainoa lämmitettävä tila. Siellä oli hyvä pitää rippikouluakin. Kellotapuli rakennettiin viimeisenä. Sen kellolla tiedotettiin tasatunnit. Torni sopi hyvin myös kaupungin palovartioiden tähystyspaikaksi. Myöhemmin sotavuosina kellotapulia käytettiin vihollisten pommikoneiden tarkkailuun.
Koska kirkko ei ole kertaakaan palanut, sen esineistö on poikkeuksellisen vanhaa. Barokkityylinen saarnastuoli ja monet kirkon maalaukset ovat 1600-luvulta. Kirkkolaivoja on useampi, ja niistä vanhimmat ovat myös 1600-luvulta. Kirkon historiallisesti arvokkain esine on alttariseinän 1400-luvun Pietaa-puuveistosryhmä.
Kirkon vierellä on pieni hautausmaa hautakappeleineen. Tänne ei ole haudattu enää vuoden 1848 jälkeen lukuun ottamatta sankarihautausmaata. Vaikuttava muistomerkki on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen pronssiveistos vuodelta 1952.
Uusikaupunki sai uuden punatiilisen kirkon vuonna 1853. Vanhasta harmaakivikirkosta tehtiin museo. Siinä tehtävässä se toimi vuosikymmenien ajan, kunnes tilat kunnostettiin ja kirkko vihittiin uudestaan kirkolliseen käyttöön vuonna 1975.
Vihkimisen suoritti arkkipiispa Martti Simojoki, joka on itsekin syntynyt Uudessakaupungissa. Vanha kirkko on nykyisin suosittu kesäkirkko. Siellä voidaan järjestää vihkiäisiä, kastajaisia ja konfirmaatioita.
VANHA KIRKKO
Osoite: Alinenkatu 44, Uusikaupunki.
LUE MYÖS: Bonk-museo – mikä hulvaton mielikuvitus
LUE MYÖS: Luotsimuseo – luotsin ammatti kulki usein isältä pojalle
LUE MYÖS: Merimiehenkotimuseo – merenkulku oli kaupunkilaisten tärkein elinkeino
LUE MYÖS: Pyhämaan uhrikirkko on sisätiloiltaan ainutlaatuinen – vastaavaa ei ole Suomessa
LUE MYÖS: Taidetalo Pilvilinna on kahden ihmisen ei ihan tavallinen koti – vierailu täällä on melkoinen elämys
LUE MYÖS: Uusi kirkko täydentää Pyhämaan historiallisen kirkkomaiseman
LUE MYÖS: Uudenkaupungin Automuseossa on ensimmäinen Suomessa rakennettu auto
LUE MYÖS: Wahlbergin museotalo – kaupungin ensimmäisen miljonäärin loistelias koti
