VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Ruma, tosi ruma, järkyttävän ruma, äärettömän ruma, rumankeltainen laatikkorakennus, Turun rumin, kauhean näköinen, kauhean värinen…
Turkulaisten mielipiteet tulivat selväksi, kun paikallislehti järjesti kyselyn kaupungin rumimmasta rakennuksesta. Kerta ei ollut ensimmäinen, mutta voittaja on ollut eri kyselyissä aina sama: Eerikinkadun Kelan talo 1970-luvulta.
Vaikka turkulaiset ovat haukkuneet Kelan taloa vuosikymmenien ajan, rakennus on ja pysyy. Kelan talo sai suojelumerkinnän vuonna 2008.
Kun tutustuu rakennuksen yksityiskohtiin lähemmin, mieli sen ”rumuudesta” saattaa muuttua. Esimerkiksi sisätilojen portaikko vaikuttaa tyylikkäältä. Ulospäin ei myöskään näe, miten rakennuksen keskellä on hieno atrium, eli valoa tuova aukko kohti taivasta.
Arkkitehti Aarne Ehojoki (1913-1998) suunnitteli erityisesti Turkuun useita tunnettuja julkisia rakennuksia, jopa kokonaisia asuntoalueita. Hänen tunnetuimpia töitään löytyy Yliopistonmäeltä. Lisäksi Ehojoen suunnittelemia rakennuksia ovat Turun kauppakorkeakoulu ja Puolalan koulu sekä purkutuomion saanut Juhana Herttuan koulu.
Kelan talo sijaitsee Eerikinkadun ja Eskelinkadun kulmassa – samassa paikassa, missä sijaitsi alun perin Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone. Muutos koristeellisesta uusrenessanssityylisestä rukoushuoneesta Ehojoen parjattuun sinapinkeltaiseen rakennukseen on ollut iso. Isompaa muutosta rakennustyyleissä onkin vaikea kuvitella.
Hyvän käsityksen muutoksesta saa, kun vertaa rukoushuonetta Kelan taloa vastapäätä Eskelinkadulla sijaitsevaan Turun Vapaa-Palokunnan rakennukseen. Talo on tyyliltään samanlainen kuin purettu koristeellinen rukoushuone. Arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema VPK:n talo valmistui vuonna 1892.
Hyväntekeväisyyttä sairaaloissa, vankiloissa ja köyhäintaloissa tehneen Rouvasväen raamattuseuran perusti Turun tuomiorovasti Gustaf Gadolinin tytär Eva af Gadolin vuonna 1864. Kun yhdistyksen toiminta lähti kasvuun, tarvittiin oma toimitalo. Sitä varten yhdistys vuokrasi Turun kaupungilta tontin osoitteesta Eskelinkatu 6.
Arkkitehti Frans Anatolius Sjöström oli tullut tunnetuksi muutostyöstään, kun Seurahuone, nykyinen kaupungintalo, muuttui empirestä uusrenessanssin tyyliin. Hän sai tehtäväkseen suunnitella samantyylisen myös Eskelinkadulle. Rukoushuone valmistui vuonna 1886.
Tämä oli aikaa, kun Maariankirkko ja Kaarinankirkko (nyk. Pyhä Katariinan kirkko) sijaitsivat Turun kaupungin ulkopuolella naapurikunnissa. Eskelinkadun rukoushuone oli Turun tuomiokirkon jälkeen kaupungin suurin hengellinen rakennus. Mikaelinkirkko ja Martinkirkko rakennettiin paljon myöhemmin.
Vähitellen Rouvasväen rukoushuone jäi vähälle käytölle. Rakennuksen ylläpito oli kallista ja yhdistyksen kassa tyhjeni. Tuli aika luopua rakennuksesta. Vuonna 1969 tontti siirtyi Kansaneläkelaitokselle, joka tarvitsi tilaa uudelle Turun paikallistoimistolle ja sairasvakuutustoimistolle.
Uusrenessanssinen rukoushuone purettiin, ja jo vuonna 1971 sen tilalle nousi arkkitehti Ehojoen suunnittelema ja Valubetoni Oy:n rakentama nykyaikainen toimistorakennus.
Kelan talon huomiota herättävä julkisivu on tehty Arabian tehtaan sinapinkeltaisesta sauvaklinkkerilaatasta, eli samasta materiaalista, johon arkkitehti Alvar Aalto oli jo aikaisemmin tykästynyt. Samaa keltaista väritystä on käytetty myös Aallon suunnittelemassa Kansaneläkelaitoksen Helsingin toimitalossa.
Kelan talon julkisivun pinnoite on Turussa poikkeuksellinen, ja se on ollut, erikoisesta ulkonäöstään huolimatta, yhtenä tärkeänä syynä suojelupäätökseen.
Eerikinkadun tilat kävivät ajan myötä Kansaneläkelaitokselle ahtaiksi. Oli aika siirtyä uusiin ja isompiin tiloihin Turun Kupittaalle. Conficap Oy osti Kelan omistaman Eerikinkadun toimistokiinteistön ja vuokraa saneerattuja toimistotiloja eteenpäin. Kelakin jäi hetkeksi vuokralaiseksi ennen muuttoaan Kupittaalle.
Eräs Eerikinkadun tiloihin muuttanut on TYKS Laboratoriot. Käsityöläiskadun toimipaikka siirtyi entisen Kelan tiloihin. Niinpä Kelan talo on tullut näin jälleen tutummaksi turkulaisille.
Kelan talon vieressä on paikka, joka on nimellä harvoille tuttu, Rafael Paasion aukio. Sillä kunnioitetaan SDP:n entisen puheenjohtajan, eduskunnan puhemiehen ja pääministerin Rafael Paasion (1903-1980) muistoa. Aukio nimettiin, kun Paasion syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
Opettaja, kirjailija ja kuvataiteilija Tiina Pihlajamäki julkaisi mielenkiintoisen tietokirjan Kadonnut Turku. Siinä kerrotaan Turusta purettujen rakennusten tarinoita tekstein, mutta myös taidokkain kuvin. Pihlajamäki on ikuistanut kirjansa kuviin rakennuksia, joita ei enää löydä Turun katukuvasta. Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone on yksi sellainen.
KELAN TALO
Osoite: Eerikinkatu 26, Turku.
