VARSINAIS-SUOMI / SOMERO – Vain runsaan 8 000 asukkaan Someron kaupunki ei ole suuren suuri. Paikalliseen seurakuntaan kuuluu vielä vähemmän jäseniä. Sen sijaan Someron kirkossa tilaa riittää kaikille, sillä 56 metriä pitkässä ja 26 metriä leveässä kirkossa on 1 200 istumapaikkaa.
Pelkästään toisen kerroksen poikkeuksellisen tilaville lehtereille mahtuisi kirkkoväkeä enemmänkin.
Aikaisemmin Hämeen lääniin kuulunut Somero siirtyi vuonna 1990 osaksi Turun ja Porin lääniä, nykyistä Länsi-Suomen lääniä. Kaupungin väkimäärä on vähentynyt vuosi vuodelta väestön siirtyessä isompiin kaupunkeihin. Naapuri, entinen Somerniemen kunta, liitettiin Someroon vuonna 1977. Somerniemiläisillä on kuitenkin oma kirkkonsa.
Korkean mäen päällä sijaitseva Someron vuonna 1859 valmistunut tiilikirkko on jo neljäs paikkakunnan kirkko. Nykyisen kirkon suunnittelu annettiin arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin tehtäväksi. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1852-1860 ja myöhemmin vuodesta 1860 Turun kaupunginarkkitehtina.
Chiewitz vastasi monen kaupungin uudesta asemakaavasta, mutta hän suunnitteli myös useita kirkkoja maahamme. Esimerkiksi muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut uusgoottilainen Uudenkaupungin Uusi kirkko on ulkoasultaan hyvin samanlainen kuin Someron kirkko. Molemmissa kirkoissa on kuparikattoinen päätytorni, jossa on yksi korkeampi tornihuippu ja neljä pienempää kulmatornia.
Someron kirkko on pitkäkirkko, joka päättyy Chiewitzille tyypilliseen monikulmaiseen kuoriosaan. Sen takana on sakasti. Sisätilojen katto on monista kirkoista poiketen tasakatto. Valoa riittää, sillä ulkoseinillä on isot kaari-ikkunat
Someron kirkon erikoisuus on arvokkaat Jens Zachariassenin (1839-1902) valmistamat urut. Kyseessä on sama tanskalaissyntyinen mestari, joka teki urut myös Uudenkaupungin Uuteen kirkkoon sekä moneen muuhunkin maamme kirkkoon. Someron urut kunnostettiin vuonna 2000.
Tanskasta tullut Zachariassen jäi pysyvästi Suomeen avioituen paikallisen laivanvarustajan tyttären kanssa. Hän perusti maahamme oman urkutehtaan, jonka valmistamia urkuja pidettiin erittäin korkealaatuisina. Tehtaasta tuli oman aikakauden Pohjoismaiden suurin urkujen rakentaja.
Zachariassen toimi monien muiden liiketoimiensa ohella myös laivanvarustajana, jota toimintaa perilliset jatkoivat. Urkutehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1923.
Alttaritaulun Kristuksen kirkastus on tehnyt hieman tuntemattomaksi aikoinaan jäänyt turkulainen Erik Löfgren (1825-1884), joka on tunnettu enemmänkin maalaamistaan muotokuvista ja historiaan liittyvistä teoksistaan.
Someron kirkko on niukasti koristeltu. Niinpä alttarin vieressä sijaitseva puuveistos kiinnittää huomion. Albin Kaasisen Mikael ja lohikäärme -puuveistos on vuodelta 1959. Arkkienkeli Mikaelia on pidetty keskiajalla Someron kirkon suojeluspyhimyksenä.
Kauniit kattokruunut on saatu lahjoituksina. Kaappikello on 1600-luvulta. Sakastin puolelta lasivitriineissä on esillä kaksi vanhaa messukasukkaa.
Someron hautausmaa sijaitsee lähellä Kirkonmäkeä Kirkkojärven rannassa. Sankarihautojen ohella vierailijaa kiinnostavat säveltäjä Unto Monosen ja laulaja Rauli ”Badding” Somerjoen haudat. Olympiavoittaja Pauli Nevalan patsas löytyy Someron keskustasta urheilukentän kupeesta.
SOMERON KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 16, Somero.
LUE MYÖS: Baddingin kioski saa monet pysähtymään ja muistelemaan
LUE MYÖS: Hiidenlinnasta on tullut koko perheen matkailukohde – täältä lähtee jokainen hymyssä suin kotiin
LUE MYÖS: Mäkilän traktorimuseo perustuu veljesten intohimoiseen harrastukseen
LUE MYÖS: Someron pitäjänmakasiineihin on tallennettu runsaasti talonpoikaiskulttuuria
LUE MYÖS: Someron Sauhutupamuseo on aito savupirtti
LUE MYÖS: Someron Savenvalajanmuseo on alkuperäisellä paikalla
LUE MYÖS: Someron Torppamuseo esittelee havainnollisesti 1800-luvun loppupuolen maalaiselämää
