VARSINAIS-SUOMI / LAITILA – Onhan se ollut varmasti melkoinen elämys, kun keskiajalla matalasta ja vaatimattomasta torpastaan asukas on tullut sisälle Herran huoneeseen, oman kylän kivikirkkoon. Laitilan kirkko on niin komea, että se tekee vaikutuksen tämän päivänkin vierailijaan.
Laitilan Pyhä Mikaelille omistettu kirkko on tunnettu värikkäistä keskiaikaisista maalauksistaan. Monet maamme kirkot koristeltiin keskiajalla raamatullisilla kuvilla, mutta kuvat katosivat kirkkojen seiniltä uskonpudistuksen myötä. Katolilaisuuteen viittaavat merkit haluttiin pois näkyvistä.
1460-luvulla rakennettu Laitilan kirkko kuuluu niihin kirkkoihin, joissa keskiajan kuvat on otettu uudestaan esiin. Maalaukset piilotettiin Laitilassa muutenkin melko myöhään, vasta 1860-luvulla, mutta palautettiin takaisin jo 1920-luvulla. Eli montaa vuosikymmentä eivät maalaukset olleet piilossa katseilta.
Laitilan kirkon maalaukset valmistuivat vuonna 1483. Niiden tekijä oli täälläkin tunnettu kirkkomaalari Pietari Henrikinpoika. Hän kuului yhtenä maalarina niin kutsuttuun Taivassalon taiteilijaryhmään, joka Taivassalon kirkon ohella koristeli useita varsinaissuomalaisia kivikirkkoja. Keskiaikaisten kivikirkkojen seinien ja holvien maalauksista kiinnostuneille asiantuntijoille Laitilan kirkko on loputon tutkimuksen kohde.
Laitilassa holvimaalaukset ovat säilyneet paremmin kuin seinämaalaukset, joista jäljellä on vain osa. Laitilassa ei ole myöskään maalauksia entisöity maalaamalla niitä uusiksi, ja siksi väriloisto ei ole ehkä samanlaista kuin jossain toisessa kirkossa.
Laitilan erikoisuutena ovat maalaukset, jotka esittävät ihmiskasvoisia hybridiolentoja sekä mielikuvituseläimiä. Niiden merkitystä on yritetty tulkita, mutta selvää vastausta ei ole löydetty.
Kivikirkon rakentaminen oli pienelle seurakunnalle suuri haaste. Talkoovoimaa oli saatavilla, mutta oman kirkon rakentaminen vaati piispan myöntämän luvan lisäksi varoja. Tarvittavan taloudellisen tuen Laitilassa antoi Isonkartanon isäntä, kihlakunnantuomari Hartikka Jaakonpoika Garp. Kartanoa nimitettiin myös Hartikkalan kartanoksi omistajansa nimen mukaan.
Kuten monella muullakin paikkakunnalla Laitilan seurakunnalla oli käytössään ensin puukirkko. Laitila oli maamme ensimmäisiä kristillisiä alueita. Sillä oli käytössään nykyisen kolmilaivaisen kirkon paikalla puukirkko jo 1300-luvulla. Se toimi useamman sukupolven ajan, kunnes tuli aika rakentaa uusi, kivikirkko.
Kivikirkon sakasti oli ilmeisesti puukirkon kyljessä, eli se on vanhempi kuin nykykirkon runkohuone. Länsipuolen asehuone valmistui vasta runkohuoneen rakentamisen jälkeen.
Laitilan kirkon suojeluspyhimys arkkienkeli Pyhä Mikael on kuvattuna alttarin yläpuolella olevassa lasimaalauksessa. Arkkienkeli on arvoasteikossa tavallisia enkeleitä ylempänä. Kuvataiteessa Pyhä Mikaelin tunnistaa hänen taistellessaan miekan kanssa paholaista vastaan.
Tarinan mukaan Laitilan kirkon rakentamisesta vastannut rakennusmestari töppäsi. Kirkosta tuli lyhempi kuin piti. Ja mikä pahinta, siitä tuli lyhempi kuin naapurin Mynämäen kirkosta. Toteutunut virhe oli niin paha, että rakennusmestari sai vastata siitä omalla hengellään. Tosin samaisen tarinan mukaan mestari tuli huijatuksi erään hylätyksi tulleen naisen kostona.
Kun kirkolla on ikää vuosisatojen ajan, on Laitilassakin jouduttu tekemään useita kunnostustöitä. Tulipaloiltakaan ei olla vältytty.
Vuonna 1655 kirkon korjauksen kustannuksista vastasi Palttilan kartanon omistanut majuri ja valtiopäivämies Johan Gottfrid von Falkenberg. Laitilan kirkossa kuorin lattian alla on Garpin suvun tavoin myös Falkengergien hautakammio. Muut kirkkosalin lattian alle haudattujen vainajien jäännökset siirrettiin kirkkomaalle 1960-luvulla.
Lukuisista korjaustöistä eräs tärkeimmistä tehtiin 1960-luvun lopulla, kun kirkko palautettiin keskiaikaiseen asuunsa.
Paljon vanhaa on säilytetty. Kuorin yllä oleva krusifiksi on 1400-luvulta. Samoin asehuoneessa oleva madonnaveistos. Osa kirkon veistoksista on luovutettu Kansallismuseolle. Saarnastuoli on 1600-luvulta. Urkuparven maalaukset sekä yksi kattokruunuista ovat 1700-luvulta.
Harmaakivikirkot muistuttavat ulkonäöltään toisiaan, mutta jokaisella on omia erityispiirteitä. Laitilan kirkossa on tiilestä tehty koristeellinen kolmiopääty. Samanlaisia on myös joissakin muissa maamme kivikirkoissa.
Ehkä paras tuntomerkki on kirkon länsipuolella sijaitseva harmaakivinen, neliönmallinen kellotorni ja sen teräväkärkinen huippu. Tapuli ei ole alkuperäinen, mutta graniittinen alaosa on osa edellistä kellotapulia.
Sankarihautausmaan on suunnitellut paikallinen kirkkoherra Johannes Edvard Kallas. Sankaripatsas Hyvästit vaimolle ja lapselle on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen suunnittelema.
LAITILAN KIRKKO
Osoite: Keskuskatu 7, Laitila.
LUE MYÖS: Kaariaisten mäkitupalaismuseo oli maaseudun köyhälistön vaatimaton asunto
LUE MYÖS: Kaitilan kotimuseo on tehty intohimolla
LUE MYÖS: Kauppilan umpipiha Laitilassa on eräs Suomen täydellisemmistä ulkoilmamuseoista
LUE MYÖS: Nolhin torppa on paikallisen kotiseutuyhdistyksen silmäterä
LUE MYÖS: Poukan talo on esimerkki Laitilan keskustan talonpoikaisesta historiasta
LUE MYÖS: Sarkin talo Laitilassa vie ajassa vuosisatoja taaksepäin
LUE MYÖS: Untamalan kylänraitti on valittu Suomen vuoden kyläksi
