UUSIMAA / PUSULA – Taidemaalari Urho Lehtisen (1897-1982) kädenjälki näkyy Pusulan kirkossa vahvasti. 1930-luvulla kirkkoa kunnostettaessa häneltä tilattiin maalauksia, joilla saatiin uutta ilmettä kirkkosaliin.
Vanhemman alttaritaulun molemmin puolin on Lehtisen maalaamat Syntiinlankeemus ja toisella puolella Ylösnousemus. Myös saarnastuoli ja urkulehterin kaiteet on koristeltu Lehtisen maalauksilla.
Lopputulos on tuttua Urho Lehtisen laadukasta kirkkotaidetta.
Lehtinen syntyi Tampereella, eli lapsuutensa Turussa, opiskeli Turun piirustuskoulussa, asui vanhempiensa kanssa seuraavaksi Helsingissä ja teki varsinaisen taiteilijauransa jyväskyläläisenä. Tuottelias Lehtinen maalasi maisemia, henkilösommitelmia, muotokuvia ja kukka-asetelmia, mutta hänet tunnetaan parhaiten kirkkomaalarina. Lehtisen töitä on useissa maamme kirkoissa.
Pusulan kirkolle matkatessa riittää, kun asettaa navigaattoriin nimen Pusula. Keltaiseksi maalattu kirkko punaisine kellotapuleineen sijaitsee keskellä kirkonkylää, vastapäätä legendaarista Pusulan Krouvia.
Vuonna 1838 valmistuneen puukirkon yhdeksi suunnittelijaksi on nimetty kuuluisa arkkitehti Carl Ludvig Engel. Myös Anton Wilhelm Arppe on mainittu kirkon alkuperäiseksi suunnittelijaksi.
Nykyinen kirkko ei ole kylän ensimmäinen, vaan jo kolmas. Olipa samalla paikalla sijainnut 1600-luvulla ennen virallisia kirkkoja saarnahuonekin. Kaikki nykykirkkoa edeltävät tulivat aikoinaan puretuiksi.
Kirkon rakentamisessa oli ongelmia. Tehtävään palkattiin helsinkiläinen rakennusmestari Henrik Andsten. Torniton, satulakattoinen pitkäkirkko saatiin valmiiksi, mutta pian sen jälkeen ilmaantui isoja ongelmia. Kirkon katosta oli tullut liian painava. Seinät olivat lujilla, sillä ne pullistuivat ulospäin.
Andsten joutui huonosta lopputuloksesta käräjille ja lopulta maksumieheksi. Ilmeisesti Pusulan tapaus ei ollut hänen kohdallaan edes kerta ensimmäinen. Uuden kirkon rakentamiseen ei ollut varaa, joten ongelma ratkaistiin muun muassa madaltamalla kattoa peräti kahdeksan metriä.
Alkuperäisessä käytössä oleva kellotapuli valmistui vuonna 1763, joten se oli olemassa jo edellisen kirkon aikana.
Pusulan 750 hengen kirkko on sisätiloiltaan valoisa ja erittäin tilava. Entisen alle parin tuhannen asukkaan kunnan kaikille seurakuntalaisille riittäisi tilaa. Urho Lehtisen teosten ohella katse kiinnittyy vanhempaan alttaritauluun, jonka on tehnyt Felix Frang (1862-1932) vuonna 1921. Taulu esittää Kristusta ristillä. Frangin maalaamia alttaritauluja on liki parissakymmenessä Suomen kirkossa.
Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on alttarin yhteydessä olevat pienet keskiaikaiset apostoliveistokset.
Arkkitehti Toivo Anttilan suunnittelemalla tyylikkäällä sankarihautausmaalla lepää toista sataa Pusulan sodassa kaatunutta nuortamiestä. Punagraniittisen muistomerkin suunnitteli tunnettu kuvanveistäjä Eila Hiltunen. Siihen on ikuistettu enkeli, joka laskee laakeriseppeleen kuolleen soturin ylle.
Pusulan seurakunta oli alun perin Lohjan seurakunnan kappeli. Pusulaa kutsuttiin aikoinaan nimellä Metsäkansa. Seurakunnasta tuli itsenäinen vuonna 1887, kunnes Nummen ja Pusulan seurakunnat muodostivat Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymän. Tämän lakkauttamisen jälkeen seurakunnat liitettiin Lohjan seurakunnan alueseurakunniksi.
Vuonna 2013 Nummi-Pusulan kunta liitettiin osaksi Lohjan kaupunkia.
Paikkakuntalaiset ovat tottuneet Pusula-nimeen, mutta ulkopuoliselle satunnaiselle vierailijalle hauska nimi synnyttää aina erilaisia mielleyhtymiä. Pusulan vanhaan kuntavaakunaan ei ole ikuistettu rakkauden tunnustuksia, vaan vesuri, Metsäkansan tärkeä työväline.
Pusulan nimen synnystä ei ole varmaa tietoa. Nimen alkuperä saattaa tulla sanasta pusuttaminen, joka tarkoittaa usuttamista. Metsäkansan metsästäjät pusuttivat koiriaan saaliin perään.
PUSULAN KIRKKO
Osoite: Marttilantie 1, Pusula.
LUE MYÖS: Aira Samulinin Hyrsylän Mutka on rakennettu muistoille
LUE MYÖS: Kasvihuoneilmiö on Suomen erikoisin taukopaikka – hallittua kaaosta, mutta hillittyä hulluutta
LUE MYÖS: Nummen kotiseutumuseo koristaa Elias Lönnrotin kipsinen muotokuva
LUE MYÖS: Kovelan traktori- ja maatalouskonemuseo sekä kartanomuseo
LUE MYÖS: Meijerimuseo toi mieleen maidontuotannon kehityksen, muovisia maitopusseja unohtamatta
LUE MYÖS: Myllymäen torppa on eräs parhaiten säilyneitä tilakokonaisuuksia Suomessa
LUE MYÖS: Nummen kirkko on eräs läntisen Uudenmaan suurimpia
