UUSIMAA / NUMMI-PUSULA – Hersyvä nauru ja pirteä olemus. Aira Samulin (os. Suvio) osaa ottaa vieraansa vastaan. Hyrsylän Mutkaan Airan luo kylään tulleet nauttivat tuoretta Juhla-Mokkaa punaisin ruusuin koristelluista kahvikupposista.
Näin siis silloin, kun Hyrsylän Mutkan legenda oli itse viihdyttämässä vieraitaan paikan päällä hongasta rakennetussa hirsilinnassaan. Aira Samulin poistui 96-vuotiaana keskuudestamme vuonna 2023.
Juuri mikään ei tunnu kuitenkaan muuttuneen Airan poistumisesta huolimatta. Jälkipolvi, Aira-mummon pojantytär Kiti Samulin, on ottanut elämäntehtäväkseen Hyrsylän Mutkan ja isoäitinsä muistojen ylläpitämisen. Vaikka Aira on poissa, yleisövierailut Hyrsylän Mutkassa jatkuvat.
Yhtäläisyys lapsenlapsen ja isoäidin välillä on hämmentävä. Hyväntuulinen nauru tarttuu ja tarinankerronta luistaa kuin Airalla konsanaan. Kiti ehti olla mummon arjessa kiinteästi mukana vuosien ajan ennen kuin itse otti vastuun Hyrsylän Mutkasta.
Tuskin on montaa vanhaa Ykköstietä (nyk. 110) ajanutta, joka ei olisi huomannut tien varressa olevaa opaskylttiä: Hyrsylän Mutka. Se sijaitsee 65 kilometrin päässä Helsingistä. Satunnaisen matkailijan ei kuitenkaan kannatta poiketa pidemmälle, mutta etukäteen varauksen tehneet ryhmät otetaan mielellään vastaan.
Toki yksittäiset vierailijatkin ovat tervetulleita silloin, kun Hyrsylän Mutka on avoinna ilman ajanvarausta tuleville. Aukiolo kannattaa tarkistaa etukäteen.
Oli sitten kertojana Aira tai nyt jälkipolvi, pirtin vieraat hiljentyvät kuuntelemaan karjalaisevakon koskettavaa tarinaa sodan jaloista Helsingin seurapiireihin.
Aira Samulin syntyi vuonna 1927 rajan taakse jääneessä Suojärven kunnassa Karjalassa. Hyrsylän mutka sijaitsi syvällä Neuvostoliiton puolella. Talvisodan aikana sen asukkaita ei evakuoitu Suomeen. Aira itse koki, että tapahtuma on häpeäpilkku Suomen historiassa.
Talvisodan syttyessä Hyrsylä joutui ensimmäiseksi vihollisen miehittämäksi. Alue jäi täysin eristyksiin muusta maailmasta. Sotavankien vaihdon yhteydessä hyrsyläläisiä pääsi lähtemään. Vaitiolovelvoite säilyi kuitenkin pitkään. Jatkosodan syttyessä Aira oli 14-vuotias. Evakkoon lähtö tapahtui pikaisesti vihollisen jo pommittaessa juna-asemia.
Vain välttämättömän sai ottaa mukaansa. Aira oivalsi ottaa talteen vanhan valokuva-albumin.
1980-luvulla Aira kuuli, että Nummi-Pusulassa on Hyrsylä-niminen kylä. Siitä syntyi idea rakentaa synnyinseudun muistoksi monumentti, uusi Hyrsylän Mutka.
Kun idean toteuttaminen alkoi, Samulin oli jo lähes kuusikymppinen. Hän otti pankkilainaa ja hankki asiantuntijoiksi Bomban talon arkkitehti Vilho Suomaan ja hirsiasiantuntija Pekka Tavin, joiden avulla saatiin sopivat hirret.
Velaksi rakennettu Hyrsylän Mutka nousi käsityönä. Aira sai tehdä lujasti keikkoja laskujen maksamiseksi. Samulinin yllätykseksi lehtien toimittajat kiinnostuivat projektista, ja näin se sai paljon julkisuutta. Hyrsylän Mutkaa markkinointiin vain suomalaisille, eli vain niille, jotka myös tunsivat Airan ja tiesivät, mistä on oikeasti kysymys.
Hyrsylän Mutkassa halutaan säilyttää talvi- ja jatkosodan ajan sekä Karjalan menettämisen ilmapiiri. Aira kiersi ahkerasti huutokauppoja ja kirpputoreja hankkiessaan sopivia kalusteita, astioita ja talonpoikaisantiikkia. Oli tärkeää luoda kodikas ja levollinen tunnelma.
Koska Hyrsylän Mutkan vanhat astiat ja käsityöt kiinnostavat enemmän naisia, hankki Aira miehiä kiinnostavia asioita. Hirsitalon pihalla on vanha veturi. Se toi Airalle mieleen Viipurin ja rautatieläiset. Airan oma mummo oli Viipurin rautatieaseman puhelinkeskuksen hoitaja ja suvussa oli paljon rautatieläisiä, konduktöörejä ja ratamiehiä.
Haapamäen museosta soitettiin ja luvattiin veturi halvalla, romuraudan hinnalla, markan kilo. Hintaa kuitenkin kertyi, koska veturille kertyi painoa, 35 tonnia.
Pihalla on sodassa käytetty tykki, jonka äärelle monet Hyrsylän Mutkassa vierailleet veteraanit ovat jääneet muistelemaan.
Pihalla on myös graniittinen patsas, joka on tehty valokuvien perusteella muistuttamaan sodassa kaatunutta Airan isää Viktor Suviota. Sotilashahmo on pystytetty kaikille sodassa kaatuneiden muistoksi. Patsaan miehellä on päällään mantteli, josta tehtiin myöhemmin Airalle oma takki.
Airan setä Sten Suvio on Suomen ensimmäinen nyrkkeilyn olympiavoittaja.
Pihapiirissä on myös Miina Äkkijyrkän komea peltilehmä.
Vaikka Hyrsylän Mutka on omistettu nimensä mukaisesti rajan taakse jääneelle Airan kotiseudulle, on kohteen tarjonta paljon muutakin. Pitkän elämänsä aikana Aira keräsi muun muassa Arabian maitokannukokoelman, jossa on monia harvinaisuuksia sekä suuren kokoelman nukkeja että nalleja.
Pirtin alakerran tiloissa on esillä 500 nukkea, alkaen 1700-luvulta, parisataa Barbia, parisataa Mikki Hiirtä ja muuta Disney-nukkea.
Aira kuuli lähellä purettavasta hirsitalosta. Hän osti purkutalon ja siirrätti sen Hyrsylän Mutkaan. Näin saatiin lisätilaa museotoiminnalle. Siellä on nyt sotamuseo, Marski-museo, Lotta-museo, 1940-luvulta vanha koululuokka, poikien ja tyttöjen leluja, antiikkinalleja, vanhat valokuvat -näyttely sekä Airan elämäntyö -julistenäyttely. Rakennuksen yläkerta on varattu Kitin kirpputorille.
Eräs yksityiskohta on muuttunut Airan ajoista.
Aira rakennutti pihamaalle esteettömän hoivatalon, jota markkinoitiin Airan vanhuudenkotina. Airan kuollessa häneltä jäi iso vuokra-asunto Bulevardilta. Jälkipolvi siirsi mummon tavarat Helsingistä Hyrsylän Mutkan hoivakotiin. Tavarat ja huonekalut aseteltiin täsmälleen samalla tavalla, kuin ne olivat olleet kaupunkiasunnossa.
Hyrsylän Mutka on rakennettu muistoille. Tarinat siirtyvät seuraaville sukupolville muistuttaen, mitä edelliset sukupolvet ovat saaneet aikaan, esimerkiksi onnistuneet säilyttämään Suomen itsenäisyyden. Nyt viestikapulan on ottanut jälkipolvi, lapsenlapsi Kiti Samulin.
HYRSYLÄN MUTKA
Osoite: Hyrsyläntie 185, Saukkola, Lohja.
LUE MYÖS: Ahjonsuun kauppa oli perinteinen maaseudun sekatavarakauppa
LUE MYÖS: Kasvihuoneilmiö on Suomen erikoisin taukopaikka – hallittua kaaosta, mutta hillittyä hulluutta
LUE MYÖS: Nummen kotiseutumuseo koristaa Elias Lönnrotin kipsinen muotokuva
LUE MYÖS: Kovelan traktori- ja maatalouskonemuseo sekä kartanomuseo
LUE MYÖS: Meijerimuseo toi mieleen maidontuotannon kehityksen, muovisia maitopusseja unohtamatta
LUE MYÖS: Myllymäen torppa on eräs parhaiten säilyneitä tilakokonaisuuksia Suomessa
LUE MYÖS: Nummen kirkko on eräs läntisen Uudenmaan suurimpia
LUE MYÖS: Pusulan kirkko tunnetaan taidemaalari Urho Lehtisen hienoista maalauksista
