Palomies Vesa Salmelan matka Hirvensalon hiekkakentiltä San Siron samettinurmelle

Ottelun pelikello näyttää miltei täyttä aikaa. Turun Palloseura tekee vielä taktisen vaihdon. Turkulainen vaihtomies Vesa Salmelan suuri unelma toteutuu. Valmentaja Tommy Lindholm vaihtaa hänet kentälle aivan ottelun loppuhetkillä.

– Olen yhä kiitollinen Tommylle siitä, että pääsin kentälle. Se oli minulle valtavan iso asia. Oli hienoa huomata kulkeneensa Hirvensalon hiekalta San Siron nurmelle. Ehdin muutaman kerran koskemaan palloonkin. Saimme vielä yhden hyvän hyökkäyksen aikaiseksi, muistelee Salmela oman jalkapallouransa huippuhetkeä.

TPS teki mahdottomasta mahdollisen. Turkulaiset köyhät amatöörit voittivat yli kolmekymmentä vuotta sitten Milanon miljonäärit. Mika Aaltosen kierteinen kaukolaukaus viuhui Inter Milanin maalin yläkulmaan. Unelmamaali jäi sensaatiomaisesti ottelun ainoaksi.

Vastakkain olivat myös eräs 1980-luvun maailman tunnetuimmista valmentajista Giovanni Trapattoni sekä tuntematon Paraisilla syntynyt Lindholm.

Tuskin Inter Milanin ammattilaiset Alessandro Altobelli ja Aldo Serena valmistautuivat tärkeään otteluun samalla tavoin kuin turkulainen palomies Salmela.

– Aamulla neljän aikaan tuli hälytys. Saimme tiedon, että satama-altaassa on veteen pudonnut ihminen. Menimme nopeasti paikalle ja palolaitoksen sukeltaja löysi vedestä melkein heti nuoren tytön. Oli vielä siinä vaiheessa elossa, mutta en tiedä selvisikö lopulta hengissä sairaalassa.

Palomies Salmela ei ehtinyt edes torkahtaa aamuyön tunteina, sillä hänen piti kiirehtiä Turun lentokentälle. Oma jalkapallojoukkue oli lähdössä aikaisin aamulla Italiaan. Edessä oli Uefa Cupin eli nykyisen Eurooppa Liigan ottelu milanolaisia vastaan.

– Olin silloin nuori poika ja kyllä yön tapahtumat jäivät pyörimään päähäni. Mutta, kun pääsin täpötäydelle stadionille, niin matsi vei mennessään. Etukäteen ajattelin, keneltä idoliltani voisin pyytää nimikirjoituksen. Lindholmin talvisodan hengessä tehty psyykkaus piti huolen, että ei tullut enää paikan päällä mieleeni nimmareiden saaminen.

Kun italialaiset saapuivat cupin toiseen osaotteluun Turkuun marraskuun viileydessä, sai Salmela jo enemmän peliaikaa kuin Milanossa. Joukkue tarvitsee menestyäkseen jokaista pelaajaa. Toisilla rooli on suurempi kuin toisella. Yksi maali Milanon verkkoon teki Mika Aaltosesta maailmantähden, jolle tarjottiin ottelun jälkeen rahakkaita sopimuksia eri puolille Eurooppaa.

Myös palomies Salmelalle, vaikka häntä ei mainittu urheilusivujen pääotsikoissa, ottelulla oli iso merkitys.

– Ottelu antoi minulle valtavasti itseluottamusta. En minä ollut mikään tähtipelaaja, en lapsena enkä aikuisena. Monella tavoite oli päästä pelaamaan maajoukkueeseen ja päästä ammattilaiseksi. Minulla oli ykköstavoitteena päästä pelaamaan Turun Palloseuraan.

Ennen Milanon ihmeottelua Uefa Cupin avauskierroksella TPS pudotti jatkosta itävaltalaisen Admira Wackerin.

– Silloin Turussa pelatussa toisessa osaottelussa pelasin täydet minuutit.

Salmela on Hirvensalon Heiton kasvatti, ovathan hänen vanhemmat eräät seuran perustajista. Kun seuran juniori-ikäluokat tuli käytyä, Salmela siirtyi jo A-juniori-ikäisenä Heiton miesten joukkueeseen. Moni muistaa, miten Heitto pelasi aikoinaan Urheilupuiston Yläkentällä.

– Pari kolme vuotta meni Heitossa. Siirryin parikymppisenä Turun Tovereihin samalla kun lähdin opiskelemaan palo-opistoon Espooseen. Tein TuTo:ssa kauden aikana 28 maalia, kun nousimme Kolmosesta Kakkoseen. Sen jälkeen Heitto pyysi takaisin, mutta en enää halunnut mennä.

Salmela siirtyi Tepsiin vasta 24-vuotiaana vuonna 1985.

– Kun en ollut mikään tähti, niin kävin itse kysymässä, saanko tulla näyttämään. TPS:llä oli siihen aikaan kova joukkue. Olihan se minulle iso hyppy siirtyä alasarjoista maan pääsarjaan. Tein alasarjoissa paljon maaleja, mutta TPS:ssä oli kovempia pelaajia.

TPS:ssä kilpailu kärkipelaajan paikasta oli haasteellinen. Ensin piti haastaa Suomen kaikkien aikojen kovin maalintekijä Heikki Suhonen. Hänen lopettaessa samasta pelipaikasta taisteli maajoukkuetasoinen Marko Rajamäki. Vaikka peliaikaa ei aina tullut suuresti, syntyi Salmelalle maaleja mukavasti. Mitaleja kertyi TPS-paidassa yhteensä kaksi hopeaa ja yksi pronssi.

– Vesa tuli meidän mukaan alempien sarjojen huippupelaajan statuksella. Hän oli profiloitunut fyysisenä hyökkääjänä, jolla oli selkäytimessä maaliteontaito ja halu. ”Vesku” sopeutui sosiaalisena ihmisenä joukkueeseen hyvin. Olisi varmaan jo aiemminkin noussut pääsarjapelaajaksi, mikäli Turussa olisi ollut toinen pääsarjajoukkue, kertoo Salmelan pelikaveri Pauno Kymäläinen.

Kun kolme kautta tuli täyteen TPS:ssä, Salmela siirtyi vuodeksi Poriin.

– Kymäläinen oli Porin Pallo-Tovereiden valmentaja ja pyysi minua sinne. Tiesin että vaihtopenkillä en kehity. Porissa sainkin paljon peliaikaa. Pelipaikka vaihtui toppariksi. Yhden Pori-kauden jälkeen palasin TPS:ään vielä yhdeksi kaudeksi, kertoo Salmela.

– Vesa toi nuorentuneeseen joukkueeseemme johtajuutta ja oikeanlaista asennetta. Minunkin matka Poriin lyhentyi mukavassa seurassa, kun kuljimme yhtä matkaa, muistelee Kymäläinen.

Kesällä 1990 Salmela edusti Hangö IK:ta.

– Tein sen kauden aikana Kakkosessa viisitoista maalia. Reissasin Hankoon vain yhden kauden. Perhekin kasvoi toisella lapsella. Kun veljeni Seppo Salmela valmensi Paraisilla Piffeniä, niin siirryin sinne. Nousimme jopa Ykköseen. Meillä oli silloin nuoripoika 17-vuotias Jonatan Johansson vaihtopenkillä. Itse olin joukkueen kapteeni.

Salmela lopetti pelaamisen yli kolmekymppisenä. Piffenin jälkeen tuli vielä kausi pelaajavalmentajana FC Bodassa. Valmennus oli luonteva jatko valmennuskursseja käyneelle Salmelalle.

– Jalkapallo jäi sen jälkeen kokonaan, kun olin vielä valmentajana Maskun Palloseurassa. Siinä vaiheessa perheen arki ja työelämä oli liian haasteellista yhdistää valmentamiseen.

Salmela muistetaan jalkapallouraltaan komeasta hevosenpotkustaan.

– Harjoittelin sitä paljon. Jo Hirvensalon hiekkakentällä tuli paljon potkittua sen aikaisiin rautamaaleihin. Olen ollut myös pienestä saakka vahva ja roteva, ruutia on ollut aina jaloissa.

Osa ehkä muistaa, miten TPS:n otteluissa saattoi tulla pientä kiistaa, kumpi ampuu vapaapotkun, Salmela vai Aaltonen.

– Lindholmin kanssa oli sovittu, että minä ammun kaikki vaparit, mitkä ovat alle 25 metrin päässä maalista. ”Altsi” oli niin suuri stara, että halusi itse ampua kaikki vaparit.

Turun palolaitos on työllistänyt ison joukon tunnettuja turkulaisia palloilijoita Reijo Leppäsestä Urpo Ylöseen. Se oli aikaa, kun jääkiekko oli vielä mukava harrastus.

– Jalkapalloilijoitakin oli paloasemalla paljon. Kun voitimme palomiesten Suomen mestaruuden vuonna 1983, niin joukkueen huonoin pelaaja pelasi Kolmosessa, muut pelasivat ylemmillä sarjatasoilla.

Salmela itse ei ollut palolaitoksella töissä urheilustatuksen ansiosta.

– Menin taloon jo 18-vuotiaana vuonna 1979 ja sain vakituisen paikan parikymppisenä. Aloitin työt uudella Kärsämäen paloasemalla, mutta olen toiminut pääasiassa Eerikinkadun asemalla. Pystyin melko hyvin yhdistämään vuorotyössä jalkapallon harrastamisen. En kuitenkaan niin hyvin kuin Tepsin jääkiekkoilijat. He lähtivät silloin kuin halusivat.

1.2. 2024 on iso päivä Vesa Salmelan elämässä. Palomies pääsee virallisesti siviiliin. Takana on komea ja tavallista pidempi ura Turun palolaitoksen palveluksessa.

Tuskin on toista pelaajaa, joka on aloittanut alasarjojen hiekkakentiltä ja pelannut Milanon miljonäärejä vastaan. Vesa Salmela toteutti unelmansa.
Syksyllä 1982 TuTo nousi Kakkoseen. Vesa Salmela (eturivi toinen oikealta) siirtyi myöhemmin TuTo:sta Turun Palloseuraan.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!