POHJANMAA / PIETARSAARI – Kaupungin ulkopuolella sijaitseva vaatimaton mökki olisi aikojen saatossa purettu, mutta Runebergin tuvasta tuli Pietarsaaren ensimmäinen suojeltu rakennusmuistomerkki. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) perintöä halutaan vaalia hänen syntymäkaupungissaan.
Paljoa muuta ei olekaan säilynyt kuin tämä perheen kesäviettopaikka. Sen rakensivat isä Lorens Ulrik Runeberg ja Johan Ludvigin eno Mattsson Malm. Runebergit asuivat Pietarsaaressa useassa eri paikassa, mutta talot eivät ole juurikaan säilyneet tähän päivään asti.
Janne kävi usein lomillaan vanhempiensa luona ja vietti mielellään aikaa myös metsästysmajalla. Perheen kesäviettopaikka pääsi kuitenkin perheen isän kuoltua rapistumaan. Ikkunat olivat rikki ja katto sortui. Kaupunkilaiset kunnostivat mökin ja antoivat sen takaisin lahjaksi Runebergille, Pietarsaaren tunnetuimmalle merkkihenkilölle. Se oli vuonna 1851, kun Runeberg kävi viimeisen kerran syntymäkaupungissaan. Mökki oli jo tuohon aikaan suosittu nähtävyys.
Jannen, kuten häntä perhepiirissä kutsuttiin, syntymä oli erikoinen, sillä hänen isänsä Lorens Ulrik Runeberg oli ammatiltaan merikapteeni. Hän oli matkoilla, kun perheen esikoinen syntyi. Isä näki poikansa vasta, kun Janne oli jo 3-vuotias. Myöhemmin esikoinen sai kolme siskoa ja kaksi veljeä.
Runebergin perhe oli köyhä, vaikka molemmat vanhemmat tulivat merkittävistä suvuista. Äiti Anna Maria Malm tuli tunnetusta Malmin kauppiassuvusta. Vuonna 1815 Runebergit ostivat oman talon kaupungin keskustasta Isokadulta. Isän sairastuttua perhe ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja edessä oli oman kodin pakkohuutokauppa. Äiti muutti lapsien kanssa Skatan puutalokaupungin osaan. Tontin kupeessa on kyltti, joka kertoo Runebergin asuneen tässä talossa.
Runebergin tupa eli perheen metsästys- ja kalastusmaja valmistui vuonna 1811. Se oli paikka, missä nuori Janne vietti paljon aikaa kesäisin. Mökki oli ja on yhä edelleen vaatimaton, mutta sijaintipaikka Itälänlahdella on kaunis.
Janne aloitti koulunkäynnin Westmanin muorin tuvassa kaupungin keskustassa. Parin vuoden jälkeen oli edessä muutto Ouluun. Janne oli vasta 8-vuotias, kun hän jatkoi koulunkäyntiään setänsä Anton Ludvig Runebergin luona Oulussa. Sedän kuoltua Runeberg opiskeli vielä kolme vuotta Vaasan triviaalikoulussa, kunnes opinnot veivät hänet Turkuun. Varsinaisen elämäntyönsä Runeberg teki asuessaan vuosien ajan Porvoossa.
Jannen puoliso Fredrika Charlota Runeberg (o.s. Tengström) oli kotoisin myös Pietarsaaresta. Janne kirjoitti ruotsiksi, mutta Fredrika oli ensimmäisiä suomalaisia romaanikirjailijoita.
Jannen jälkeen 1860-luvulla Pietarsaaren kesämökki siirtyi yhdelle hänen sisarelleen Emelie Wegeliukselle. Hän muutti leskeksi jäätyään takaisin syntymäkaupunkiinsa ja jäi samalla viimeiseksi Runebergin suvun edustajaksi Pietarsaaressa. Suvun mökki pääsi kuitenkin uudestaan rapistumaan, mutta se kunnostettiin toistamiseen kaupunkilaisten aloitteesta. Runebergin tupa siirtyi Pietarsaaren kaupungin omistukseen vuonna 1911. Siitä lähtien se on toiminut museona. Nykyään Runebergin tupa on avoinna vain sopimuksesta.
Maamme-laulun sanoittajaa juhlitaan yhä Pietarsaaressa. Viides helmikuuta, Runebergin syntymäpäivänä, päivänsankaria juhlitaan ehkä enemmän kuin muualla Suomessa.
RUNEBERGIN TUPA
Osoite: Itärannantie 129, Pietarsaari.
LUE MYÖS: Arktinen museo Nanoq on naparetkeilijä Pentti Kronqvistin perustama
LUE MYÖS: Malmin suku jätti lähtemättömän jäljen kaupunkiin – Malmin talo on nykyisin Pietarsaaren museo
LUE MYÖS: Ritan kampaamo tuo varttuneemmalle rouvalle mieleen nostalgisia muistoja
LUE MYÖS: Simonsin 1950-luvun maalaiskauppa kertoo, millaista kyläpuodeissa oli entisaikoina
LUE MYÖS: Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Skata on säästynyt purkamiselta
LUE MYÖS: Kansallisrunoilijamme Runeberg aloitti koulunkäynnin Westmaninmuorin tuvassa
