Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Skata on säästynyt purkamiselta

POHJANMAA / PIETARSAARI – Rauman vanhakaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Yhtä hyvin se voisi olla Kristiinankaupunki tai jopa Pietarsaari. Jälkimmäisen kaupungin entisten merimiesten ja tupakkatehtaan työläisten kaupunginosa Skata on Pietarsaaren yksi kiinnostavimmista nähtävyyksistä.

Arkkitehti Torben Grutin suunnittelema Strengbergin tupakkatehdas kellotorneineen on hyvä maamerkki. Rakennuksen jatkeena on tehtaan vanhempi punatiilinen osa. Näitä kahta rakennusta yhdistää kaariportti. Siitä läpi, niin tullaan Skatan eli Pohjoisnummen puutaloalueelle.

Skatan asutushistoria alkaa jo 1700-luvulta – ajalta, kun siellä asuivat merimiehet ja merikapteenit perheineen. Katujen nimet, kuten Satamakatu, Luotsikatu ja Laivurinkatu viittaavat aikaan, kun Pietarsaari oli yksi Pohjanmaan rannikkoalueen tärkeimmistä satamakaupungeista.

Alun perin Skata ei ollut suuren suuri – vain kaksi suorakaiteen mallista korttelia, joissa oli kymmenkunta tonttia. Vuonna 1821 maanmittausinsinööri Carl Gustav Holm laajensi asemakaavaa ja laati alueelle ruutukaavan. Kortteleiden ja tonttien määrä kasvoi, mutta kadut pysyivät melko kapeina. Asuintalot tulivat tiiviisti kadunvarteen, jotta sisäpihoille jäi riittävästi tilaa.

Syksyllä vuonna 1835 tuli raivosi Pietarsaaressa tehden tuhojaan. Kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Skata säästyi tuholta. Kaupungin eteläosat rakennettiin uudestaan. Näin sai alkunsa Etelänummen kaupunginosa varakkaampien kaupunkilaisten alueena. Skata pysyi yhä vähemmän varakkaiden kaupunginosana.

Skatan ruutukaava-aluetta laajennettiin vielä 1800-luvun lopulla, joten se oli saanut nykyiset piirteensä tultaessa 1900-luvun alkupuolelle. Kortteleitten määrä kasvoi neljäänkymmeneen. Jokaisessa korttelissa on neljä tonttia.

Kun merenkulun merkitys oli vähentynyt, merimiesten tilalle tulivat Strengbergin tupakkatehtaan työntekijät. Asuntoja tarvittiin, sillä tupakkatehdas oli kaupungin suurin työnantaja. Näin Pohjoisnummesta tuli tehtaan työläisten kaupunki.

Eräs Skatan asukkaista oli Johan Ludvig Runebergin perhe, joka isän sairastuttua oli ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Runebergit joutuivat myymään silloisen kotinsa ja muuttamaan Skatan kaupunginosaan. Satamakadulla sijaitseva talo on edelleen olemassa.

1960-luvulla puhalsivat uudet tuulet. Skatan modernin asemakaavan mukaan vanhat puutalot tulisi purkaa ja tilalle rakennettaisiin kerrostaloja. Suunnitelma ei koskaan toteutunut. Kävi pikiminkin päinvastoin, sillä alue suojeltiin ja Skata luokiteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.

Nykyään Skata on eräs suosituimmista Pietarsaaren asuinalueista ja noin tuhannen asukkaan kaupunginosa. Kadut ovat yhä pääosin hiekkapintaisia. Monet rakennukset ovat entisöityjä, mutta osa odottaa vielä kunnostustöitä.

Vaikka Skatan yleisilme on säilynyt, yksi asia on muuttunut. Entisaikoina erilaisia palveluita oli runsaasti tarjolla. Elintarvikkeita saattoi ostaa useammastakin kaupasta. Niistä on jäljellä enää paikallisten muistot. Satamakadun varrella löytyy sentään korttelileipomo Café Skorpan.

Pietarsaaren matkailutoimistosta saa kartan, jonka avulla voi suunnistaa kävelen Skatan kohteelta toiselle.

SKATA ELI POHJOISNUMMI

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Arktinen museo Nanoq on naparetkeilijä Pentti Kronqvistin perustama

LUE MYÖS: Malmin suku jätti lähtemättömän jäljen kaupunkiin – Malmin talo on nykyisin Pietarsaaren museo

LUE MYÖS: Ritan kampaamo tuo varttuneemmalle rouvalle mieleen nostalgisia muistoja

LUE MYÖS: Runebergin tupa oli perheen kesäviettopaikka

LUE MYÖS: Simonsin 1950-luvun maalaiskauppa kertoo, millaista kyläpuodeissa oli entisaikoina

LUE MYÖS: Strengbergin Tupakkamuseo on ainoa lajissaan Suomessa – tupakka on olennainen osa Pietarsaaren historiaa

LUE MYÖS: Kansallisrunoilijamme Runeberg aloitti koulunkäynnin Westmaninmuorin tuvassa

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.