SATAKUNTA / RAUMA – Pistä ittes paserull historiallise miljössehe, mongertavat raumalaiset merkillisellä murteellaan. Jotain hienoa kaupungissa pitää olla, sillä Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöjen listalle.
Rauma on eräs Suomen vanhimmista kaupungeista. Kaupunginoikeudet se sai vuonna 1442 Turun, Porvoon, Ulvilan ja Viipurin jälkeen. Tuosta ajasta on jäljellä enää fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.
Rauman historia on aina liittynyt kiinteästi mereen ja merenkulkuun. Raumalla oli Suomen suurin purjelaivasto 1800-luvun lopussa. Merenkulun tuoma vauraus edesauttoi vilkasta rakentamista.
Vanhan Rauman puiset rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800 -luvuilta. Se on Pohjois-maiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Vielä 1800-luvun lopussa Rauman rakennettu alue muodostui vain Vanhasta Raumasta.
Kaupunki ei ole palanut sitten vuoden 1682. Suurin uhka koettiin 1960-luvulla, jolloin Van-haan Raumaan suunniteltiin nykyaikaisia liikerakennuksia, jopa kerrostaloja. Onneksi samanaikaisesti virisi halu säilyttää vanha rakennuskanta. Lopulta vuonna 1981 astui voimaan asemakaava, joka takasi Vanhan Rauman säilymisen.
Vuonna 1991 Vanha Rauma hyväksyttiin Unescon maailmanperintöjen listalle pohjoismaisen historiallisen puukaupunkiperinteen edustajana. Raatihuonetta ja paria yksityistaloa lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat puisia.
Vanha Rauma ei ole museo, vaan elävä ja toimiva kaupunginkeskusta liikkeineen. Suurin osa rakennuksista on yksityisten omistamia ja asuttamia. Suurin osa kodeista on kunnostettu viimeisen 30 vuoden aikana.
Vanhan Rauman asemakaava on säilyttänyt keskiaikaisen luonteensa kapeine katuineen. Todellisuudessa katuverkko näyttää melko säännölliseltä, etenkin verrattuna Keski-Euroopan keskiaikaisiin kaupunkeihin. Keskustaa halkovat oikaistut pääkadut Kuninkaan-katu ja Kauppakatu. Edellä mainittuja yhdistävä Kitukränn on Suomen kapein katu.
VANHA RAUMA
LUE MYÖS: Kotimuseo Kirstissä varttuneemmille vierailijoille tulee hymy huulille
LUE MYÖS: Kotimuseo Marelan isäntä Gabriel Grandlund teki jättiomaisuuden laivanvarustajana
LUE MYÖS: Kuuskajaskari elää uutta elämää – nyt kuka tahansa pääsee aistimaan entisen linnakesaaren tunnelmaa
LUE MYÖS: Kylmäpihlajan majakasta tuli mukava päiväretkikohde – siellä voi yöpyäkin
LUE MYÖS: Lönnströmin kotimuseo on ainutlaatuinen kotimainen nähtävyys
LUE MYÖS: Rauman merimuseo tarjoaa vierailijalle kiehtovan elämyksen
