VARSINAIS-SUOMI / UUSIKAUPUNKI – Lääninarkkitehti Georg Theodor von Chiewitz (1815-1862) oli sitä mieltä, että kaupunkiin piti saada uusi nykyaikainen kirkko. Uudenkaupungin ensimmäisen kirkon, Vanhan kirkon, rakentaminen oli alkanut jo 1600-luvulla ja se oli tullut vaikutusvaltaisen arkkitehdin mielestä tiensä päähän ja käynyt ahtaaksikin.
Arkkitehdin päätöstä saattoi avittaa se, että hän itse sai tehtäväkseen uuden kirkon suunnittelun. Samalla vuoden 1855 tulipalon jälkeen kaupunkiin haluttiin uusi ruutuasemakaava. Von Chiewitz suunnitteli senkin. Uudenkaupungin nykyinen empire-puutaloalue perustuu tähän asemakaavaan.
Uusi kirkko rakennettiin tyhjäksi jääneelle tontille keskelle kaupunkia. Kirkko valmistui lopullisesti vuonna 1863. Arkkitehti von Chiewitz ei ehtinyt nähdä suunnittelemaansa kirkkoa täysin valmiina, sillä hän kuoli vuotta ennen sen valmistumista.
Von Chiewitz suunnitteli punatiilisen kirkon teräväkärkisellä tornilla, joka muodissa olleen uusgoottilaisen tyylin mukaan erosi ulkonäöltään aikaisemmin rakennetuista kirkoista. Harmaakivikirkkojen aika oli ohi.
Korkean 56 metrin tornin rakentamiselle oli juuri merenrantakaupungissa selkeä tarkoitus. Tornin tuli näkyä kauas merelle. Sen avulla kotiin palava purjehtia löysi tiensä satamaan. Uuden kirkon korkeuksiin kohoava torni on yhä kaupungin korkein rakennus.
Uusgotiikka vaikutti myös sisätilojen suunnitteluun. Värisävyt muuttuivat vaaleammiksi ja kirkonpenkitkin tehtiin ajanmukaisiksi pyöristämällä päädyt. Penkit maalattiin tammipintaa jäljitellen.
Uudessa kirkossa penkit numeroitiin istumajärjestyksen helpottamiseksi. Keskiajan kirkoissa, kuten Uudenkaupungin Vanhassa kirkossakin, oli tapana noudattaa tarkkaa istumajärjestystä. Eikä pelkästään niin, että miehet istuivat oikealla ja naiset vasemmalla.
Eturivissä istuivat kaupungin tärkeimmät henkilöt, kuten pormestari ja ylimmät virkamiehet. Sen jälkeen istuttiin itse kunkin varallisuuden mukaan. Merimiehet ja paikallinen työväki istui kirkon takaosassa. 1800-luvun loppuun mennessä tarkasta istumajärjestyksestä vähitellen luovuttiin, eikä sitä Uudessa kirkossakaan todennäköisesti täysin enää noudatettu.
Museoksi muutetusta Vanhasta kirkosta siirrettiin kolme kirkonkelloa ja kyntteliköt Uuteen kirkkoon. Vaikka Uusikaupunki alkoi vaurastua lisääntyvän merenkulun ja ulkomaankaupan ansiosta, uuden kirkon rakentaminen tuli seurakuntalaisille kalliiksi. Apua saatiin varakkaimmilta kaupunkilaisilta, jotka tekivät arvokkaita lahjoituksia kirkolle.
Leskirouva Maria Kristiina Andolin lahjoitti komean kolmeosaisen alttaritaulun. Sen on maalannut Uudenkaupungin pormestarin poika Robert Wilhelm Ekman, joka oli merkittävä suomalaisen romanttisen muotokuvamaalauksen ja kansallisromantiikan taidemaalari.
Ekman oli Ruotsin puolella saanut hovimaalari-arvonimen. Hänet tunnetaan muun muassa Turun tuomiokirkon kuoriosaan maalaamista komeista freskoistaan. Eräs Ekmanin tunnetuimpia töitä ovat Porvoon valtiopäivien avajaiset ja Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi. Uudenkaupungin kirkon ohella Ekman maalasi alttaritauluja useisiin maamme kirkkoihin.
Kauppias Gabriel Ceder lahjoitti tanskalaisvalmisteiset arvokkaat Marcussen & Søn -urut. Historialliset urut ovat edelleen käytössä.
Monet Suomen puukirkot ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Kivikirkkokaan ei ole ollut aina turvassa liekeiltä. Tämä nähtiin myös Uudessakaupungissa 1990-luvun lopulla, kun salama sytytti kirkontornin tuleen. Vaikka kellotorni on tehty tiilestä, vesikaton rakenteet ovat puuta.
Tikasauton tikkaat eivät riittäneet riittävän korkealle. Sammutustöitä piti tehdä savusukeltajien avulla sisäkautta. Seurauksena oli suuret vesivahingot. Onneksi kirkkosali ja muun muassa urut säilyivät palossa vahingoittumattomina. Kirkko oli poissa käytöstä muutaman viikon.
UUSI KIRKKO
Osoite: Rauhankatu 3, Uusikaupunki.
LUE MYÖS: Bonk-museo – mikä hulvaton mielikuvitus
LUE MYÖS: Luotsimuseo – luotsin ammatti kulki usein isältä pojalle
LUE MYÖS: Merimiehenkotimuseo – merenkulku oli kaupunkilaisten tärkein elinkeino
LUE MYÖS: Pyhämaan uhrikirkko on sisätiloiltaan ainutlaatuinen – vastaavaa ei ole Suomessa
LUE MYÖS: Taidetalo Pilvilinna on kahden ihmisen ei ihan tavallinen koti – vierailu täällä on melkoinen elämys
LUE MYÖS: Uusi kirkko täydentää Pyhämaan historiallisen kirkkomaiseman
LUE MYÖS: Uudenkaupungin Automuseossa on ensimmäinen Suomessa rakennettu auto
LUE LISÄÄ: Uudenkaupungin Vanha kirkko – museosta takaisin suosituksi kesäkirkoksi
LUE MYÖS: Wahlbergin museotalo – kaupungin ensimmäisen miljonäärin loistelias koti
