VARSINAIS-SUOMI / PYHÄMAA / UUSIKAUPUNKI – Kesäkuukausina Pyhämaan raitilla näkee hämmästyttävän usein ulkomaan rekisterissä olevia autoja, lähinnä matkailuautoja. Täällä ollaan syrjässä, joten Pyhämaalle saapuvalla matkailijalla on hyvä syy poiketa tänne.
Tärkein syy vierailuun on Pyhämaan hirrestä rakennettu uhrikirkko, joka on eräs kirkkotaiteemme keskiaikaisista helmistä. Paikan erikoisuus on myös se, että Pyhärannan seurakuntalaisilla on käytössään kaksi kirkkoa, vieläpä rinnakkain. Uusi kirkko valmistui vuonna 1804, kun viereinen, vanhempi uhrikirkko, alkoi olla liian huonokuntoinen normaaliin käyttöön.
Täällä ollaan meren äärellä. Kylän asukkaat ovat saanet elantonsa merenkulusta ja kalastuksesta. Pyhämaan kirkonkylä sijaitsee suojaisassa lahden pohjukassa. Kirkkoon on ollut mahdollista saapua omalla veneellä. Lyhyt loppumatka taittui kävellen mäen päällä sijaitsevalle kirkolle. Nyt perille tullaan autoilla. Kirkonmäen kupeessa on tilaa isommillekin matkailuautoille ja busseille.
Uuden nykyaikaisemman kirkon piirustukset laadittiin Tukholman Yli-intendentin virastossa. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Muista kirkoista poiketen runkohuoneen kyljestä puuttuvat asehuone ja sakaristo. Jälkimmäinen on sijoitettu kirkon etuosaan kuoriparven alle.
Torni sai nykyisen teräväkärkisen muotonsa 1900-luvun alun muutostöissä. Sen ulkonäkö korostaa aikakauden muoti-ilmiötä, uusgoottilaista rakennustyyliä.
Vanhaankin säilytettiin, sillä edellisen kirkon sisustuksesta siirrettiin saarnastuoli ja penkit uuteen kirkkoon.
Pyhänmaan Uuden kirkon erikoisuus on historiallisen arvokkaat Jens Zachariassenin (1839-1902) valmistamat urut. Kyseessä on sama tanskalaissyntyinen mestari, joka teki urut myös Uudenkaupungin Uuteen kirkkoon sekä moneen muuhunkin maamme kirkkoon.
Tanskasta tullut Zachariassen jäi pysyvästi Suomeen avioituen paikallisen laivanvarustajan tyttären kanssa. Hän perusti maahamme oman urkutehtaan, jonka valmistamia urkuja pidettiin erittäin korkealaatuisina. Tehtaasta tuli oman aikakauden Pohjoismaiden suurin urkujen rakentaja.
Zachariassen toimi monien muiden liiketoimiensa ohella myös laivanvarustajana, jota toimintaa perilliset jatkoivat. Urkutehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1923.
Alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen on maalannut uusikaupunkilainen taidemaalari Arvid Liljelund (1844-1899). Hän oli erittäin arvostettu, eikä ihme, sillä Liljelundin maalaamat teokset ovat erittäin taitavasti tehtyjä. Niistä painettiin jo silloin värillisiä postikortteja.
Alttaritaulun molemmin puolin kuoriparvekkeen etuosassa on paikallisen, vähemmän tunnetun taiteilijan Magnus Ruusulan 1900-luvun alussa maalaamat kahdentoista apostolien kuvat.
Pyhärannan Uutta kirkkoa kunnostettiin arkkitehti Arne Ranckenin johdolla 1930-luvulla. Hänet tunnetaan myös suomalaisten vaakunoiden asiantuntijana. Kirkon sisätilojen yleisilme ja nykyiset penkit sekä saarnastuoli ovat juuri 1930-luvulta. Kirkkojen ympäristö kauniine hautausmaineen on erittäin hyvin hoidettu.
UUSI KIRKKO
Osoite: Kirkontaustantie 15, Pyhämaa.
LUE MYÖS: Bonk-museo – mikä hulvaton mielikuvitus
LUE MYÖS: Luotsimuseo – luotsin ammatti kulki usein isältä pojalle
LUE MYÖS: Merimiehenkotimuseo – merenkulku oli kaupunkilaisten tärkein elinkeino
LUE MYÖS: Pyhämaan uhrikirkko on sisätiloiltaan ainutlaatuinen – vastaavaa ei ole Suomessa
LUE MYÖS: Taidetalo Pilvilinna on kahden ihmisen ei ihan tavallinen koti – vierailu täällä on melkoinen elämys
LUE MYÖS: Uudenkaupungin Automuseossa on ensimmäinen Suomessa rakennettu auto
LUE MYÖS: Uudenkaupungin Uusi kirkko edustaa uusgotiikkaa
LUE LISÄÄ: Uudenkaupungin Vanha kirkko – museosta takaisin suosituksi kesäkirkoksi
LUE MYÖS: Wahlbergin museotalo – kaupungin ensimmäisen miljonäärin loistelias koti
