WAM – Wäinö Aaltosen museo uudistuneena, mutta perinteitä säilyttäen

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Ensin Wäinö Aaltosen museo. Sitten WAM Turun kaupungin taidemuseo. Ja nyt WAM nykytaiteen museo, lyhennettynä WAM. Rakennuksen nimi säilyy alkuperäisenä, kuten sen julkisivuun on ikuistettukin.

Kyse on kohteesta, joka ilmestyi 1960-luvulla Aurajoen itärannalle. Rakennuksen moderni ulkonäkö oli siihen aikaan jo sellaisenaan nähtävyys.

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen (1894-1966) osallistui itsekin nimikkomuseonsa suunnitteluun, mutta päävastuun kantoivat hänen poikansa arkkitehti Matti Aaltonen yhdessä puolisonsa arkkitehti Irma Aaltosen kanssa.

Wäinö Aaltosen museo avattiin yleisölle Turun päivänä vuonna 1967.

Mestari itse ei ollut mukana avajaisissa, sillä hän kuoli toukokuussa vuonna 1966. Aaltonen on haudattu Turkuun Maarian kirkon hautausmaalle. Hautaa koristaa taiteilijan oma veistos Genius Montanus.

Nimikkomuseon perustamisen taustalla oli testamenttilahjoitus Turun kaupungille, jonka neljästi naimisissa ollut Aaltonen teki pari vuotta ennen kuolemaansa vuonna 1964. Hän lahjoitti laajan kirjastonsa, henkilökohtaista esineistöä ja suuren kokoelman taidettaan nimikkomuseonsa peruskokoelmiksi.

Wäinö Aaltonen yhdistetään ehkä juuri museonsa ansiosta vahvasti Turkuun. Todellisuudessa Turku oli nuorukaiselle lähinnä opiskelupaikka, sillä Aaltonen aloitti Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910 ja jatkoi 1915 kevääseen asti. Koti oli Hirvensalossa, joka siihen aikaan kuului Maarian kuntaan.

Wäinö Aaltonen syntyi Karinaisten Mäenpään kylässä, kuten paikalle kiinnitetty muistomerkkikin kertoo. Vanhemmat olivat Matti ja Ida Aaltonen. Isä oli ammatiltaan räätäli. Useampilapsinen perhe muutti useasti, kunnes asettuivat Maarian Hirvensaloon, ei siis Turun Hirvensaloon. Saari liitettiin Turkuun vasta vuonna 1944 ja Aaltonen itse oli muuttanut Helsinkiin jo vuonna 1927.

Aaltoset asuivat Hirvensalossa neljässä eri paikassa. Niistä viimeisin oli Lauttarannassa. Kotitalo on nyt suojeltu, mutta vieressä ollut Aaltosen ateljee kärsi sotavuosien pommituksissa sen verran vaurioita, että rakennus purettiin. Paikalla on muistomerkki.

Kun kuvanveistäjä Aaltonen testamenttasi Turun kaupungille suuren kokoelman taidettaan ehtona oli, että ne olisivat näkyvästi esillä Aaltosen nimeä kantavassa museossa. Näin ei aina kuitenkaan ole ollut, ja siitä museo on saanut paljon kritiikkiä.

Nyt on ehkä toisin, sillä Wäinö Aaltosen museo eli nykyinen WAM kävi läpi lähes 17 miljoonaa euroa maksaneen remontin. Museo oli suljettuna parin vuoden ajan. Tavoitteena on ollut alkuperäisen arkkitehtonisen ilmeen säilyttäminen ja myös palauttaminen.

Uudistuneessa museossa on esillä Aaltosen töitä enemmän kuin aikaisemmin. Yksi näyttelykerros on kokonaan Aaltosen teoksia. Suomen neito -veistos on perinteiseen tapaan aulassa vastaanottamassa vieraita. Alkuperäinen akvaario on kunnostettuna täynnä uiskentelevia kaloja.

Isoja rakenteellisia muutoksia ovat olleet alakerran varastotilan muuttaminen näyttelytilaksi sekä kokonaan uuden lisärakennuksen rakentaminen. Eräs mielenkiintoinen vanhan ajan ”uudistus” on alkuperäisen sinisen värin palauttaminen osaan lattioihin. Oikea värisävy saatiin, kun yhdessä siivouskomerossa oli vielä jäljellä alkuperäinen väritys.

Entistä museokahvila Wäinöä ei kuitenkaan ole. Pitkään jatkunut remontti ja katutyömaa uusine pyöräväylineen tukahdutti avoinna sinnitelleen kahvilan toiminnan. Nyt sen tilalla on Sommar Café & Bistro.

WAM NYKYTAITEEN MUSEO (Wäinö Aaltosen museo)

Osoite: Itäinen Rantakatu 38, Turku.

KARTTA

Lue lisää

Aleksis Kiven muistomerkki

Kansalliskirjailija Aleksis Kivestä on tehty toistakymmentä patsasta ja muistomerkkiä. Niistä tunnetuin kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä pronssipatsas sijaitsee Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla. Patsas paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta vuonna 1939… LUE LISÄÄ

Ekman Robert Wilhelm

Robert Wilhelm Ekman on patsaansa ansainnut. Vieläpä paraatipaikalta, Turun taidemuseon edustalta. Aurakadulta tultaessa Ekman on ikuistettu ylös museolle menevän portaikon vasemmalle puolelle. Häntä vastapäätä on Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti eli johtaja Victor Westerholm… LUE LISÄÄ

Genius ohjaa nuoruutta

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssiin valettu veistoksen Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäen keskusaukiolla tunnistavat jokainen Turun yliopistossa opiskelleet. Yhtä moni on myös kuullut irvileukojen tarinan, mihin veistos nuorta opiskelijaa oikeasti ohjaa… LUE LISÄÄ

Kun ystävyyssuhteet solmitaan

Turun konserttitaloa vastapäätä Puutorilla sijaitseva Kun ystävyyssuhteet solmitaan -veistoksen tunnistaa liki jokainen turkulainen. Monet tietävät myös, miksi komea patsas aikoinaan pystytettiin, onhan sen symboliarvo merkittävä. Patsaan nimensä mukaisesti kyse on ystävyydestä… LUE LISÄÄ

Liljan patsas

Turun keskustan Runeberginpuistossa sijaitseva Liljan patsas on klassikko. Se on myös turkulaisten vastine helsinkiläisten Mantalle. Patsas tunnetaan myös nimellä Turun Lilja. Se oli tärkeässä roolissa paikallista kevätkarnevaalia jo 1920-luvulla… LUE LISÄÄ

Nurmi, Paavo

Paavo patsastelee viidessä eri paikassa – juoksijan kotikaupunki Turku sai vasta kolmannen Paavo-patsaan. Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924… LUE LISÄÄ

Westerholm Victor

Ylös mentäessä vasemmalla puolella on kuvataiteilija Robert Wilhelm Ekmana oikealla samalaisen nelikulmaisen pylvään, hermin, päälle on asetettu Victor Westerholmin… LUE LISÄÄ

Wäinö Aaltosen lapsuudenkoti on säilynyt – Hirvensalo oli aikoinaan osa Maarian kuntaa

Hirvensalon Lauttarannassa on maahan upotettu suorakaiteen mallinen teräskehikko viehkeällä naispatsaalla koristeltuna. Metallinen muistotaulu kertoo, mistä on kyse: Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923-1927.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO