UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Jean Sibeliuksen Ainolasta on näköyhteys Aholaan. Kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle jo ennen säveltäjämestaria. Aho vuokrasi
UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Ainola lienee Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo. Tuusulanjärven pohjoispäässä Järvenpään puolella sijaitseva hirsistä rakennettu Ainola on Tuusulan Rantatien
UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Tutustuminen Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin ei olisi täydellinen ilman vierailua Järvenpään taidemuseossa. Eero Järnefelt (1863-1937) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) ovat niin tunnettuja nimiä,
UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Kun nämä kaikki muut taiteilijakodit ovat museoita, niin kyllä tavalla tai toisella tämänkin pitää jäädä tähän museaaliseen yhteisöön mukaan. Näin totesi
UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ / TUUSULA – Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Aleksi Kivi, J.H. Erkko, Pekka Halonen, Eero Järnefelt… Tuskin on toista seutua, joka
UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ – Ensikertalaiselle ensivaikutelma saattaa tuottaa pettymyksen. Tuusulanjärven rannan tuntumassa sijaitseva kuuluisa Villa Kokkonen vaikuttaa mustan ulkolaudoituksenkin ansiosta vaatimattomalta, jopa karulta. Tasakattoinen rakennus
UUSIMAA / KARJALOHJA – Karjalohjan kivikirkko on niitä kirkkoja, joihin sisään astuessaan ensivierailuaan tekevä mykistyy. Vaikka tietäisi etukäteen kirkkoon liittyvän erikoisen tarinan, eteen avautuvan kirkkosalin
UUSIMAA / KARKKILA – Tarvittiin koski, josta saatiin vesivoimaa koneiden pyörittämiseen. Sitten tarvittiin rautamalmia. Sitä saatiin läheltä, Kulonsuonmäen kaivoksesta. Malmin sulatuksessa käytettävää puuhiiltä ja kalkkikiveäkin
UUSIMAA / KARKKILA – Högfors amme on ilonamme! Suomen Valimomuseo yllättää. Mielikuva tylsästä valimoteollisuuden vaiheista kertovasta museosta osoittautuu vääräksi. Vaikka valimotekniikan prosessit ovat useimmille vieraita,
UUSIMAA / KARKKILA – Karkkilan ruukkimuseo Senkan rautaisannos teollisuushistoriaa täydentyy, kun varaa aikaa tehdasalueen kupeessa sijaitsevaan Fagerkullan ulkomuseoalueen tutustumiseen. Se kertoo ruukkilaisten elämästä ja asuinoloista