Viron lounaiskolkassa sijaitseva Pärnun leppoisa lomakaupunki on tullut monelle suomalaiselle tutuksi. Maan suurimman maakunnan Pärnumaan pääkaupunki tarjoaa idyllisen vaihtoehdon lomailuun. Loikoilu Pärnun yli kilometrin levyisellä
Tallinna-Narva -maantiellä ilmassa leijuu öljyinen katku. Palava kivi tuoksuu ja näkyy, sillä Itä-Virumaan teollisuuskaupunkien tuhkavuoret nousevat yli sadan metrin korkeuteen. Mutta maa alla, kaivosmuseon synkissä
Jos olet matkalla Tallinnasta itään Suomenlahden rannikkoa pitkin, pidä ensimmäinen kahvitauko jo ajettuasi 36 km Narvan tietä. Tien vasemmalle puolelle jää Kiiun torni, joka on
Tarton yliopistokaupungissa on mielenkiintoinen taideteos. Kaksi Wildeä -nimisen kirjailijakahvilan edessä istuu puistonpenkillä kaksi Wildeä. Virolaissyntyinen kirjailija Eduard Vilde keskustelee irlantilaissyntyisen kollegansa Oscar Wilden kanssa. Teoksen
Viron kartanot kertovat menneestä loistosta. Vielä sata vuotta sitten Virossa oli yli tuhat kartanoa, mutta nyt jäljellä on enää 700-800. Suurin osa on kuitenkin rapistunut
Paide. Kotini on linnani, totesi moni Liivinmaan piispa tai Saksalaisen ritarikunnan maamestari. Nykyään romanttiset linnanrauniot tarjoavat kulissit suosituille kesätapahtumille. On linnoja ja linnoja. Virosta puuttuvat
Kolmen tunnin automatkan päässä Tallinnasta itään voi siirtyä ajassa vuosikymmeniä taaksepäin. Peipsijärven rannalla eletään kiireettömästi. Paikallisten ihmisten elämäntapa tuo mieleen tsaarin aikaisen Venäjän. Tein ensimmäisen
Matka jatkuu Peipsijärven tuntumassa sipulivenäläisten mailla. Taakse jäävät vanhauskoisten venäjänkielisten rivikylät. Tien oikealla puolella kimmeltää aava Peipsijärvi. Tienvarteen on ilmaantunut mukavia pysähdyspaikkoja järvinäkymineen. Puupöytien ääressä
Kun Viron saarista suosituimmat, Saarenmaa ja Hiidenmaa, on nähty, on aika tutustua omaleimaiseen Kihnun saareen. Se sijaitsee Riianlahdella vain kymmenen kilometrin päässä mantereesta. Kihnua ei
Kolga. Monilla rikkailla aatelisperheillä oli kaksi asuntoa: kaupunkiasunto Tallinnassa, jossa asuttiin talvella, sekä lyhyen hevoskyydillä päässä kartano maalla kesänviettoa varten. 1600-luvulla alkoi Tallinnan ympärille muodostua