VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Piispankatu. Nimi kertoo jo paljon. Tuomiokirkon takaa alkava ja Turun entiselle kasarmialueelle päättyvä historiallinen väylä sisältää aimo annoksen nostalgiaa. Piispankadun varrella voi aistia Turun kaupungin historiankerrostumat vuosisatojen takaa aina tähän päivään asti.
Piispankatu on Turun vanhimpia katuja. Se mainitaan jo 1700-luvun kartoissa. Kadun nimi on tullut piispan omistamasta Piispanpellosta ja arkkipiispan asuintalosta, joka on sijainnut tällä kadulla 1700-luvulta lähtien.
Vuoden 1827 Turun palo koitui Piispankadun alueenkin tuhoksi. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan mukaan rauniokasojen tilalle tuli isoja tontteja, joihin vain rikkaimmilla turkulaisilla oli varaa. Asutus ulottui Piispankadulla vain nykyisen Arkkipiispantalolle asti.
Piispankatu oli keskustan Herrainkorttelin tavoin vuosikymmenien ajan yläluokkaisten asuinalue. Täällä asuivat niin Turun Akatemian opettajat kuin hovioikeuden virkamiehetkin. Turun palon jälkeen Piispankadun varrelle asettuivat asumaan myös kaupungin varakkaimmat porvarit.
Turun palon jälkeen kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich suunnitteli Piispankadun varrelle komeita empiretyylisiä yksikerroksisia puutaloja rehevine piha-alueineen. Eräs näistä on säilynyt nykypäivään asti. Alfred Jacobssonin ja Hélène Jacobssonin yksityiskoti toimii nyt Ett Hem -kotimuseona.
1900-luvun alkuvuosina yksinkertaisen empiren suosio hiipui. Tilalle tuli koristeellisempi uusrenessanssi ja jugend. Piispankadun useat yli 100-vuotiaat kaksikerroksiset puujugendtalot ovat säilyneet tähän päivään asti. Uusrenessanssia edustavat Dahlströmin palatsi sekä arkkipiispan nykyinen kaksikerroksinen uusrenessanssirakennus vuodelta 1887.
Piispankadun ja Aurajoen välillä oli myös 1700-luvun puolivälissä perustettu Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha.
Osa Piispankadun vanhoista rakennuksista purettiin 1900-luvun aikana ja tilalle rakennettiin 1950-1960 -luvuilla korkeakoulujen nykyaikaisia rakennuksia. Samalla alueen yhtenäisyys alkoi kadota.
Alueen uudempaa arkkitehtuuria edustavat arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema funktionalistinen Åbo Akademin Kirjatorni vuodelta 1936 sekä arkkitehti Woldemar Baeckmanin piirtämä Sibelius-museo. Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Åbo Akademin asuntola Domus Aboensis on vuodelta 1965.
Turun teollistuessa tehdastoimintaa aina rautatehdasta myöten alkoi syntyä Piispankadun loppupäähän entiselle Piispanpellon alueelle. Ensimmäiset arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin piirtämät rakennukset Turun Rautateollisuusyhtiön käyttöön valmistuivat vuonna 1855.
Piispankadun poikkikatu Tehtaankatu muistuttaa noista ajoista. Lähikortteleita rakennettiin myös työväestön asunnoiksi. Muun muassa tupakkatehtailija Fredric Rettigin aloitteesta tehtaan työntekijöille rakennettiin asuintaloja. Työväestön tulo Piispankadun varrelle ja vieläpä arkkipiispan naapuriin muutti radikaalisesti alueen väestörakennetta.
Nykyään teollinen toiminta on lähes kokonaan kadonnut alueelta ja samalla Piispankadun pohjoispään teollisuusrakennuksia on otettu uusiokäyttöön. Vuosikymmenien aikana alue pääsi ränsistymään niin pahoin, että edessä olisi ollut koko teollisuuskorttelin purkaminen. Sen esti suojelupäätös.
Turun kaupunki myi tontin ja vanhat tehdasrakennukset Åbo Akademin säätiölle. Kunnostettu Piispankadun Arken on hieno esimerkki, miten haasteellisista lähtökohdista huolimatta lopputulos voi olla silmiä hivelevän kaunis. Åbo Akademin humanistinen tiedekunta toimii nyt Arkenissa.
Nimet Kasarminkatu ja Vänrikinkatu kertovat paljon alueen sotilaallisesta historiasta. Kasarmialue oli venäläisten hallussa Suomen itsenäistymiseen asti. Sen jälkeen Suomen armeija asettautui taloksi. Joukot nimettiin Porin rykmentiksi. 1960-luvun lopulla sotilaat poistuivat ja tilalle tulivat yliopiston opiskelijat.
Eräs Piispankadun ja koko Turun kauneimmista rakennuksista sijaitsee osoitteessa Piispankatu 11. Kaunis jugendtalo on yksi koristelluimmista kaupungin puutaloista. Rakennus on melkoinen vastakohta vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsevalle arkkitehti Pekka Pitkäsen Åbo Akademille suunnitelluille taloille.
Asunto Oy Piispankatu 11 valmistui vuonna 1911 purettujen empiretalojen paikalle. Uudesta jugendtalosta tuli kaksikerroksinen niin, että alaosa on kiveä ja yläosa puuta. Rakennuksen on suunnitellut Adrian Thomander. Aluksi kiinteistö oli yksityisomistuksessa, mutta jo vuonna 1920 siitä tuli asunto-osakeyhtiö.
Nykyään Piispankadun arki on sekoitus puutaloidyllissä elävien lapsiperheiden sekä luennoille kiirehtivien korkeakouluopiskelijoiden arkea. Suurin osa vastaantulevista onkin juuri opiskelijoita. Viikonloppuisin ja iltaisin alue hiljenee. Kaupungin nuorten menopaikat sijaitsevat muualla.
Osa Piispankadulla kulkevista on Turkuun saapuneita matkailijoita, jotka Turun tuomiokirkossa vierailun jälkeen lähtevät kävelylle Piispankadun suutaan. Myös liki jokainen turistibussi käy kiertämässä historiallisen Piispankadun nähtävyyksiä.
PIISPANKATU
Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
TURKU – Ruotsin varakonsuli, liikemies, kaupunginvaltuuston jäsen, tehtailija, suurlahjoittaja jne. Alfred Jacobssonin tittelilista on pitkä. Lähes loputon on myös luettelo niistä yrityksistä, joita hän oli perustamassa ja johtamassa. Osa niistä toimii yhä nykyisinkin. Seuraavat ovat tuttuja: Turun Osakepankki, Höyrylaivaosakeyhtiö Bore, Turun Kaakelitehdas ja Turun Verkatehdas… LUE LISÄÄ
Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
Sibelius-museo jää suurten ja suosituimpien museoiden varjoon. Harmi, sillä Turun tuomiokirkon takana sijaitseva museo Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Jo rakennuksen omalaatuinen arkkitehtuuri on nähtävyys. Paikka tunnetaan myös Pehr Kalmin 1700-luvun puutarhasta ja Turun vanhimmasta tammesta… LUE LISÄÄ
Ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi – Arken on ollut hämmästyttävä hanke
Kaikesta suunnittelutyöstä on kiittäminen arkkitehtitoimisto Siggea ja ennen kaikkea kutsukilpailun voittanutta arkkitehtiPekka Mäkeä ja hänen ehdotustaan Fabrik. Rakennusyhtiö NCC:n toteuttama muutos ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi on ollut hämmästyttävä… LUE LISÄÄ
Akateeminen ASA-Huset kätkee suomalaista radio- ja TV-alan pioneeriaikaa
Jämeräleukainen sähköasentaja, myöhemmin teollisuusneuvos Arvo Sakrelius ”toivottaa” sisääntulijan tervetulleeksi ASA-huset -nimisen rakennuksen aulassa. Kyseessä on Åbo Akademin käytössä oleva entinen tehdasrakennus Turun Vänrikinkadulla… LUE LISÄÄ
Kullanhohtoinen Aurum – akateeminen opiskeluympäristö voi olla myös tyylikäs
itä hämmästyy, kun astuu sisälle. Niille entisaikojen opiskelijoille, joille opiskeluaikojen sanat Iskeri ja Proffan Kellari olivat arkipäivää, on vierailu uutuuttaan hohtavaan Aurum-nimiseen Yliopistomäen rakennukseen melkoinen elämys… LUE LISÄÄ
Dahlströmin kaunis renessanssipalatsi on Piispankadun katseenvangitsija
Aurajoen rantamaisemissa ja Åbo Akademin kampusalueella Piispankadun kaunista renessanssityylistä taloa ei ohikulkija voi olla huomaamatta. Rakennuksen nimi on nykyisin Humanisticum, mutta alun perin se tunnettiin nimellä Dahlströmin palatsi… LUE LISÄÄ
Turun kasarmi- ja varuskunta-alue muuttui akateemiseksi maailmaksi
Kasarminkatu ja Vänrikinkatu. Eipä paljoa muuta muistuta enää nykysukupolvelle entisaikojen sotilaiden läsnäolosta. Nina Sailon veistämä Lotta Svärd -patsaskin pystytettiin paljon myöhemmin kuin viimeinenkin varusmies oli jo poistunut alueelta… LUE LISÄÄ
