Osa vierastaa Alvar Aallon mahtipontisuutta, osa arvostaa hänen taitoaan liittää luonto ja ihmisen kädenjälki toisiinsa.
Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Alvar Aallon ateljeessa ja museoksi muutetussa kotitalossa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Ehkä Aalto on meille liian tuttu ja arkipäiväinen. Tuotteliaan arkkitehdin aikaansaannoksia on maassamme runsaasti.
Ulkomaalaisille Suomeen saapuville arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa. Suomalaisen arkkitehdin suunnittelemista kohteista on tullut suosittuja nähtävyyksiä ja matkailukohteita.
Alvar Aalto -kierros kannattaa aloittaa Jyväskylästä, Alvarin nuoruusmaisemista. Kaupungin ympäristöstä löytyy runsaasti arkkitehdin tuotantoa varhaisvuosilta lähtien. Alkuun pääsee, kun käy ensin kysymässä vinkkejä Jyväskylän matkailuneuvonnasta.
Alvarin isä Johan Aalto osti talon Alajärven keskustasta, jolloin myös Alvar muutti Alajärvelle. Hän oli siellä kirjoilla vuoteen 1925 saakka. Aallon ensimmäinen julkinen rakennus on vuonna 1920 valmistunut Alajärven suojeluskuntatalo. Hän on suunnitellut myös vuonna 1926 valmistuneen Villa Väinölän, joka oli Alvarin insinööriveljen koti ja toimisto. Myös Alajärven vanha sairaala, kunnantalo, terveystalo, seurakuntatalo sekä kaupunginkirjasto on Aallon suunnittelemia.
Aalto valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1916. Sen jälkeen alkoivat arkkitehtiopinnot Helsingissä. Aalto palasi takaisin kotikaupunkiinsa perustaen sinne oman arkkitehtitoimiston vuonna 1923. Seuraavana vuonna hän avioitui työkaverinsa Aino Marsion kanssa.
Valtakunnallisesti eräs tärkeimmistä Alvar Aalto -kohteista on Jyväskylässä arkkitehdin mukaan nimetty museo. Itse rakennus on Aallon suunnittelema. Museossa on pysyvästi esillä arkkitehdin elämästä kertova näyttely. Jos reissu Jyväskylään tapahtuu kesällä, kannattaa vierailla myös Säynätsalossa sijaitsevassa Aaltojen kesäpaikassa, Muuratsalossa. Se oli arkkitehdin oma koetalo, jossa hän testasi erilaisia materiaaleja.
Vuonna 1927 Aallon perhe muutti Turkuun. Muuton syynä oli Alvar Aallon voittama arkkitehtikilpailu. Lounais-Suomen Maalaistentalo ei jäänyt Turussa ainoaksi. Vuonna 1930 valmistui Turun Sanomien toimitalo. 1930-luvulla valmistui myös Paimion parantola, jota pidetään Aallon funktionalistisen kauden onnistuneimpana rakennuksena. Se on kansainvälisesti eräs Aallon tunnetuimmista töistä.
Turku-vuosien aikana Aalto alkoi kehittää yhdessä huonekalutehtailija Otto Korhosen kanssa klassikoiksi nousseita huonekaluja. 1920-luvulla alkanut tuotanto jatkuu yhä. Yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa kuuluisa Paimio-tuoli. Aallon huonekalujen markkinointiin ja myyntiin perustettiin myöhemmin vuonna 1935 Artek-myymäläketju.
Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Turusta Helsinkiin vuonna 1933. Pääkaupungista löytyy parikymmentä Aallon suunnittelemaa kohdetta. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen Munkkiniemen Riihitiellä sijaitseva omakotitalo. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti vuosikymmenien ajaksi. Vaikka Riihitien talo valmistui jo yli 70 vuotta sitten, vaikuttaa se yhä ajattomalta. Alvar vastasi rakennuksen suunnittelusta ja hänen vaimonsa Aino ideoi sisustuksen.
Alvar Aallon kuoleman jälkeen (1976) arkkitehdin toinen vaimo Elissa asui Riihitiellä vuoteen 1994. Hänen kuolemansa jälkeen Aaltojen koti on toiminut sisustusta myöten kotimuseona.
Maineen kasvaessa ja töiden lisääntyessä Aallot rakennuttivat pienen matkan päähän Tiilimäkeen ateljeerakennuksen. Sekin on avoinna yleisölle. Lähes U-kirjaimen muotoinen rakennus muodostuu kahdesta siivestä. Toisessa oli työskentelytilat useammalle arkkitehdille. Toinen erillinen ateljeesiipi oli Alvarin omassa käytössä.
Alvar Aallon kuoleman jälkeen Tiilimäen tiloissa toimi vaimo Elissan johtama arkkitehtitoimisto. Nyt ateljeerakennuksessa työskentelee Alvar Aalto Säätiö, joka vastaa myös museotoiminnasta.
Alvar Aalto ystävystyi Ahlströmin teollisuussukuun kuuluneen Maire Gullichsenin kanssa. Hän oli intomielinen taiteen mesenaatti ja rahoittaja. Maire antoi ystävälleen Alvarille vapaat kädet suunnitella Gullichsenin perheelle talo Noormarkkuun. Raha ei ollut esteenä. Tuloksena oli omalle aikakaudelle ainutlaatuinen moderni koti, Villa Mairea. Se on avoinna yleisölle vain sopimuksesta. Ahlströmien kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena syntyi useita yhtiön teollisuus- ja asuinrakennuksia.
Helsingissä Töölönlahden rannalla sijaitseva Finlandia-talo on eräs Aallon kiistellyimmistä kohteista. Akustiikka ei ole paras mahdollinen. Eniten pärinää on kuitenkin synnyttänyt pohjoisen pakkasessa käyristyneet marmoripinnoitteet. Italia ja Carraran marmori oli Aallolle tärkeä innoituksen lähde. Jos Aallon suunnitelma Töölönlahden rakentamisesta olisi lopullisesti toteutettu, olisi Helsinki kovin erinäköinen. Marmorijättiläisistä vain Finlandia-talo valmistui.
Seuramaalla Alvar Aallon kädenjälkiä kohteelta toiselle, voi samalla tehdä aikamatkan itsenäisen Suomen historiaan. Akateemikon suunnittelemat työt ajoittuvat ajalle, jolloin Suomi koki nousu- ja laskukaudet, sotavuodet sekä kehittymisen hyvinvointivaltioksi.
Lähes jokainen suomalainen on ollut tavalla tai toisella kosketuksissa Aallon elämäntyöhön. Hänen muotoilemansa Savoy-maljakko löytyy useita suomalaisista kodeista. Moni vielä muistaa, miten hänen kuvansa oli ikuistettu Suomen 50 markan seteliin.
Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia
Aalto suunnitteli lukemattomia kohteita julkisista rakennuksista yksityiskoteihin, ulkomaita myöten. Alla on lueteltu vain osa tunnetuimmista kohteista.
Viipurin kaupunginkirjasto, Lounais-Suomen Maalaistentalo, Turku, Turun Sanomien toimitalo, Paimion parantola, Villa Mairea, Noormarkku, Teknillinen korkeakoulu, Otaniemi, Lakeudenristi, Seinäjoki, Enso-Gutzeitin pääkonttori, Helsinki, Rovaniemen asemakaava ja kaupunginkirjasto, ravintola Savoyn sisutus, Helsinki, Kansaneläkelaitos, Helsinki, Kulttuuritalo, Helsinki, Finlandia-talo, Helsinki, Rautatalo, Helsinki, Sähkötalo, Helsinki, Akateeminen kirjakauppa, Helsinki, Muuramen kirkko, Kolmen Ristin kirkko, Imatra, Ristikirkko, Lahti, Villa Tammekan, Tartto, Essen oopperatalo, Saksa…jne.
Alvar Aallon elämä
1898 Syntyi Keuruulla
1903 Muutto Jyväskylään
1916 Ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta
1923 Oma arkkitehtitoimisto
1924 Avioliittoon Aino Marsion kanssa
1927 Muutto Turkuun
1933 Muutto Helsinkiin
1936 Riihitien talo valmistui
1949 Aino kuoli
1952 Avioliittoon Elissa Mäkiniemen kanssa
1954 Tiilimäen ateljee valmistui
1973 Jyväskylän Alvar Aalto -museo avattiin
1976 Alvar kuoli, haudattiin Hietaniemen hautausmaalle
1994 Elissa kuoli
2002 Riihitien talo avattiin yleisölle
Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
HELSINKI- Sopiihan teille, että opastus pidetään englanniksi, kysyy Helsingissä sijaitsevan Alvar Aallon ateljeen opas. Enemmistö kuuluisan arkkitehdin kohteiden vierailijoista on ulkomaalaisia. Näin myös Alvar Aallon Munkkiniemen ateljeessa… LUE LISÄÄ
Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
HELSINKI – Aallot muuttivat suurempien haasteiden perässä Helsinkiin 1933. Eräs mielenkiintoisimmista on arkkitehtiperheen omakotitalo Munkkiniemen Riihitiellä. Siitä tuli nelihenkisen perheen koti sekä myös arkkitehtitoimiston tila vuosikymmenien ajaksi… LUE LISÄÄ
Paimion parantola on Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista eräs hienoimmista
PAIMIO – Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola on funktionalismin huipputeos. Mäntymetsä, vihreät nurmikot ja värikkäät istutukset johdattavat valkoisena hohtavan rakennuksen luo… LUE LISÄÄ
Alvar Aalto -museo on omistettu kuuluisan arkkitehdin tuotannolle
JYVÄSKYLÄ – Merkittävä osa Aallon suunnittelemista rakennuksista sijaitsee Jyväskylässä ja sen lähiseudulla. Niinpä Jyväskylä on myös sopiva paikka museolle, joka on omistettu kuuluisan arkkitehdin elämälle ja suunnitelmilleen… LUE LISÄÄ
Suomen kuuluisin kesäasunto – Alvar Aallon koetalo Muuratsalossa
SÄYNÄTSALO – Kuuluisan arkkitehdin Alvar Aallon Muuratsalon kesäasunto on yhä yksityiskäytössä. Viitoitusta perille ei siis ole. Kesäasunto ei ole täysin suljettu yleisöltä, sillä tutustumaan pääsee oppaan johdolla. Ennakkovaraus tarvitaan… LUE LISÄÄ
Alvar Aallon Kauttuan Terassitalon yksi asunto on avoinna kaikille
EURA – Alvar Aalto sai lähes vapaat kädet. Hänen tehtävänään oli vuonna 1937 suunnitella Kauttuan ruukkialueen kaavoituksen ja täydennysrakentamisen A. Ahlström -yhtiön tilaamana. Ensimmäisenä alueelle valmistui Terassitaloksi nimetty ”portaaton kerrostalo” vuonna 1938… LUE LISÄÄ
Villa Mairea on Alvar Aallon suunnittelema Maire ja Harry Gullichsenin koti
NOORMARKKU – Noormarkun kuuluisinta rakennusta Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Maireaa ei ole juurikaan viitoitettu mitenkään. Syykin on ilmeinen, sillä Villa Mairean sisätiloissa on eräs Suomen arvokkaimmista yksityisistä taidekokoelmista… LUE LISÄÄ
Alvar Aalon kädenjälki näkyy vahvasti Alajärven kaupunkikuvassa
ALAJÄRVI – Alajärven kaupunki ylpeilee erään Suomen tunnetuimman arkkitehdin aikaansaannoksilla. Syystäkin. Harvassa paikassa on tarjolla yhtä laaja kattaus Alvar Aallon arkkitehtuuria. Kohteet ovat vieläpä kävelymatkan päässä toisistaan… LUE LISÄÄ
Villa Väinölä suunniteltiin Alvar Aallon veljen Väinön perheelle asunnoksi
ALAJÄRVI – Alajärven kaupungin monista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista Villa Väinölä poikkeaa muista Aalto-kohteista. Se oli alun perin tarkoitettu yksityiskäyttöön. Arkkitehti Aalto suunnitteli sen veljelleen Väinölle ja hänen perheelleen… LUE LISÄÄ
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa
SEINÄJOKI – Vierailu Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa mahdollistaa kaksi asia. Samalla, kun tutustuu itsenäisen Suomen historiaan, voi tutustua myös Alvar Aallon arkkitehtuuriin… LUE LISÄÄ
