Kirjailijoiden jalanjäljillä. Tervetuloa kylään!

Lönnrot, Kivi, Runeberg, Linna, Viita, Kunnas, Linnankoski, Sillanpää jne. ovat jättäneet jälkensä kotimaiseen kirjallisuuteen, mutta myös kotipaikkakunnilleen. Monen tunnetun kirjailijan koti on museona avoinna yleisölle. Vaikka mainetta on tullut myöhemmin paljon, on useimman kirjailijan koti ollut tunnelmallinen, mutta varsin vaatimaton. Poikkeuksiakin on.

Elias Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa on eräs Suomen merkittävimmistä nähtävyyksistä    

SAMMATTI – Paikkarin torppa -kyltin on nähnyt jokainen vanhan Ykköstien (nyk. 110) kiireinen kulkija, mutta vain harva on poikennut perille. Siitäkin huolimatta, että moni osaa yhdistää suomalaisen suurmiehen Elias Lönnrotin Sammatissa sijaitsevaan torppaan… LUE LISÄÄ

Aleksis Kiven syntymäkoti on säilynyt  

Nurmijärven vaakunaan on ikuistettu seitsemän takkutukkaista miestä: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Oiva valinta. Kukapa ei tuntisi kansalliskirjailijamme Aleksin Kiven hahmoja. Tutustuminen Aleksis Stenvallin synnyinmaisemiin kannattaa aloittaa hänen kotitalostaan. Talo Nurmijärven Palojoen kylässä on entisöity Kiven aikaiseen asuun… LUE LISÄÄ

Aleksis Kivi asui Fanjunkarin torpassa Charlotta Lönnqvistin vuokralaisena           

SIUNTIO – Ilman tomeraa, mutta hyväntahtoista Charlotta Lönnqvistiä Suomessa olisi kansalliskirjailijoita ehkä yksi vähemmän. Charlotta muistetaan henkilönä, joka antoi Aleksis Kivelle kodin ja mahdollisuuden kirjoittamiseen… LUE LISÄÄ

Aleksis kiven kuolinmökki on vaatimaton, mutta suosittu käyntikohde    

TUUSULA – Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vaikutti eri aikakaudella kuin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Kivi sai elää lyhyen elämän. Hän kuoli 1872 vain 38-vuotiaana Tuusulanjärven maisemissa… LUE LISÄÄ

Kansallisrunoilijamme Runeberg aloitti koulunkäynnin Westmaninmuorin tuvassa

PIETARSAARI – Punainen pieni mökki keskellä Pietarsaaren kaupunkia. Moni vastaava vanha rakennus on kadonnut kaupunkikuvasta, mutta Westmanin muorin tupa on saanut jäädä. Syys on selvä. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg on käynyt tässä talossa koulua… LUE LISÄÄ

Runebergin tupa oli perheen kesäviettopaikka

PIETARSAARI – Kaupungin ulkopuolella sijaitseva vaatimaton mökki olisi aikojen saatossa purettu, mutta Runebergin tuvasta tuli Pietarsaaren ensimmäinen suojeltu rakennusmuistomerkki. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin perintöä halutaan vaalia hänen syntymäkaupungissaan… LUE LISÄÄ

Porvoon mitalla Runebergiä – kansallisrunoilijamme koti on museoitu

PORVOO – Porvoo on ainutlaatuinen, mikäli on uskomista Porvoon matkailutoimiston erästä värikästä esitettä. Sen mukaan kaupungissa eletään nykypäivää, mutta silti moni asia on sopivasti ennallaan. Pitänee paikkansa, onhan Porvoo Suomen toiseksi vanhin kaupunki… LUE LISÄÄ

Kuddnäsin museo tunnetaan satusetä Topeliuksen syntymäkotina

UUSIKAARLEPY – Kuddnäsin museo on kaupungin suosituin nähtävyys. Syynä on tietysti kirjailija runoilija ja satusetä Zacharias (Sakari) Topelius, joka syntyi tässä talossa vuonna 1818.Topelius muutti muualle hyvin nuorena lähtiessään opiskelemaan, mutta hän omisti vanhempiensa ostaman tilan vuoteen 1873 asti… LUE LISÄÄ

Hämeenkyrön Myllykolu on Frans Emil Sillanpään syntymäkoti     

HÄMEENKYRÖ – Esikoisteos Elämä ja aurinko, Hurskas kurjuus, Nuorena nukkunut ja Miehen tie ovat Frans Emil Sillanpään tunnetuimpia romaaneja. Hämeenkyrössä syntyneen kirjailijan tuotanto huomioitiin myös ulkomailla Sillanpään saadessa kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1939… LUE LISÄÄ

Hämeenkyrön Töllinmäki on Frans Emil Sillanpään nuoruudenkoti  

HÄMEENKYRÖ – Frans Emil Sillanpää -kierros jatkuu Hämeenkyrön Heinijärven kylässä. Tuleva kirjailijasuuruus ja Nobel-voittaja siirtyi tänne perheensä mukana Myllykolusta. Koulunkäynti oli täällä helpompaa lyhyemmän matkan ansiosta. Nuoruudenkoti Töllinmäki oli yhtä vaatimaton kuin syntymäkoti Myllykolu… LUE LISÄÄ

Johannes Linnankosken museo sijaitsee kirjailijan nuoruusajan talossa       

 ASKOLA – Vihtori Peltonen, kuulostaako vieraalta? Nimi Johannes Linnakoski on tutumpi. Askolalainen kirjailija käytti aluksi salanimeä. Teos Laulu tulipunaisesta kukasta teki kirjailijasta tunnetun. Linnankoski sijoitti romaaninsa tapahtumat kotiseutunsa Vakkolan kylään… LUE LISÄÄ

Roslin-Kalliolan kirjailijakoti on säilynyt alkuperäisenä     

MERIKARVIA – Matilda Roslin-Kalliola? Nimi kuulostaa varmaan monelle kotimaista kirjallisuutta vähemmän tuntevalle vieraalle. Matilda Roslin-Kalliolaa on kuitenkin kutsuttu merkittäväksi kansankirjailijaksi. Se on melkoinen saavutus 100 vuotta sitten. Suomeksi kirjoittava nainen oli silloin harvinaisuus… LUE LISÄÄ

Lauri Viidan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan 

TAMPERE – Lauri Viita ja Tampereen Pispala liitetään aina yhteen, huolimatta siitä, että Viita muutti lopullisesti pois Pispalasta jo vuonna 1948. Teoksissaan hän kuitenkin usein palasi lapsuusajan maisemiin. Suppeasta tuotannosta huolimatta Lauri Viitaa pidetään yhtenä maamme merkittävimmistä kirjailijoista. Hänen Pispalan lapsuudenkoti on kunnostettu museoksi… LUE LISÄÄ

Väino Linnan reitin voi kiertää omatoimisesti kohteelta toiselle     

URJALA – Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin Pentinkulmaa ei oikeasti ole olemassa. Kylän esikuva löytyy kuitenkin Urjalasta, Linnan lapsuudenmaisemista. Kirjailija vietti Urjalassa elämänsä ensimmäiset 18 vuotta. Linna yhdisti vapaasti kotiseutuaan kuvitteelliseen romaanin Pentinkulmaan… LUE LISÄÄ

Mauri Kunnas -näyttely sopii kaiken ikäisille – myös lapsimielisille aikuisille

ESPOO – Mauri Kunnaksen laaja tuotanto yhdistää sukupolvia. Tuskin on suomalaista, joka ei olisi selaillut suositun kuvataiteilijan ja lastenkirjailijan teosta. Espoon Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin rakennettu osasto on jaettu tuttuihin Kunnaksen kirjojen teemoihin… LUE LISÄÄ

Herra Hakkaraisen talo kiehtoo kaikenikäisiä

VAMMALA – Ihmiset suuttuvat, jos Herra Hakkarainen ei ole mukana kirjassa, on Mauri Kunnas kertonut suositusta piirroshamostaan. Uutteran unissa kävelevän sarvipään voi löytää monesta Kunnaksen kirjasta. Varmimmin öisten katujen tallaajan löytää Sastamalan keskustasta… LUE LISÄÄ

Itä-Hämeen museossa kotimaiset kirjailijat ovat pääosissa    

HARTOLA – Hartola on tunnettu sekä kirjailijoistaan että mahtikartanoistaan. Yhdessä näistä, Koskipään kartanossa, toimii Itä-Hämeen museoyhdistyksen hallinnoima Itä-Hämeen museo. Sen on alkujaan perustanut kirjailija Maila TalviO, Hartolassa syntyneen kirkkoherra Adolf Winterin tytär… LUE LISÄÄ

Kustavin Saaristolaismuseo on omistettu kirjailijalla Volter Kilvelle       

Ensin ajetaan Kustavin keskustan läpi Varstalan lossirantaan. Kustavin Saaristolaismuseo sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Etelä-Vartsalan kylässä. Eräs museon huoneista on omistettu kustavilaiselle kirjailijalla Volter Kilvelle. Hänen lapsensa ovat lahjoittaneet isänsä jäämistöä… LUE LISÄÄ

Kulttuuripappila Sylvi on omistettu presidentin puolisoille

PIEKSAMÄKI – Sylvi Kekkonen os. Uino syntyi tällä paikalla. Näin on ikuistettu muistomerkin kylkeen Pieksämäen kirkkomäelle. Paikalla on nykyisin pelkkää nurmikkoa. Yli 100 vuotta sitten muistomerkin kohdalla oli pappilan piharakennus, jossa Sylvi Uino syntyi maaliskuun 12. päivänä vuonna 1900, samana vuonna kuin hänen tuleva puolisonsa Urho Kekkonen… LUE LISÄÄ

Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola    

JÄRVENPÄÄ – Jean Sibeliuksen Ainolasta on näköyhteys Aholaan. Kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle jo ennen säveltäjämestaria. Aho vuokrasi järvenrannasta talon, jota alettiin kutsua Aholaksi… LUE LISÄÄ

Erkkola täydentää Tuusulan Rantatien kulttuuritarjontaa      

TUUSULA – Moni on kuullut nimen J.H. Erkko, mutta harva muistaa, mistä tulevat kirjaimet J.H. Juhana Heikki Erkko oli suomalaisrunoilija, sanomalehtimies, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Erkon runot muistetaan parhaiten laulujen sanoista, kuten No onkos tullut kesä nyt talven keskelle tai Olet maamme armahin Suomenmaa… LUE LISÄÄ

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO