UUSIMAA / ESPOO – Monille Helsinkiin saapuville moottoritien päässä sijaitseva ritariromantiikkaa huokuva sakaraharjainen torni on eksoottinen, mutta tuttu näky. Kyseessä on Espoon puolella sijaitseva kansallistaiteilijaksikin tituleeratun Akseli Gallen-Kallelan ateljee Tarvaspää. Merenrantaan rakennettu mielikuvituksellinen taiteilijakoti on kiinnostava tutustumiskohde.
Poika ja Varis, Akka ja kissa, Sammon taonta, Lemminkäisen äiti, Symposion…Gallen-Kallelan maalausten lista on pitkä ja perin tuttu useimmille suomalaisille. Taiteilijan tulkinnat kansalliseepoksestamme ovat synnyttäneet monille vahvan mielikuvan myyttisistä Kalevalan hahmoista. Gallen-Kallelan elämään ja hänen teostensa syntyhistoriaan voi tutustua taiteilijan yli 100 vuotta sitten itse suunnittelemassaan ateljeekodissa.
Helsingin keskustasta pääsee bussilla lähes perille. Loppumatka kävellään pitkin merenrantaa yli puusiltojen. Museon sijainti lähellä Helsinkiä tuokin vieraita tasaiseen tahtiin. Salon suunnasta saapuvat opastetaan moottoritieltä Kehä Ykkösen kautta museolle. Linnamainen Tarvaspää on rakennettu korkealle kalliolle. Pihanpuolelta katsottuna rakennuksen eteen avautuu avara pihapiiri.
Gallen-Kallelasta tuli naimakaupan avulla tontinomistaja. Akseli asui perheineen vaimonsa Maryn vanhempien omistamassa Albergan kartanossa. Menestyvä taiteilija tarvitsi kuitenkin työtilaa.
Vuonna 1911 Akseli lunasti anopiltaan tulevan taiteilijakotinsa tontin Laajalahden rannasta. Paikalla oli jo siinä vaiheessa puinen huvilarakennus. Gallen-Kallelan perhe asui siinä, kunnes Tarvaspää valmistui vuonna 1913. Huvilarakennus toimii nykyisin museon kahvilana ja toimistorakennuksena.
Gallen-Kallela ideoi uutta kotiaan pitkään. Säilyneistä piirustuksista näkee, miten suunnitelmat muuttuivat useasti. Akselin tarkoituksena oli rakentaa aluksi pelkkä työtila, mutta lopulta hän päätyi lisäämään ateljeehen myös asuintilat.
Keskeisin elementti oli Akselin ideoima Olavinlinnaa muistuttava torni. Monet yksityiskohdat jäivät kuitenkin toteutumatta. Tornin huipulle suunniteltiin jopa tähtitornia ja pientä tuulivoimalaa.
Lopputulos on sekoitus eri tyylisuuntia.
Gallen-Kallela halusi yhdistää erilaisia piirteitä arkkitehtuurin historiasta. Ateljeeosa muistuttaa ulkonäöltään suomalaista keskiaikaista teräväharjaista kivikirkkoa. Ritariajan romantiikkaa on tornissa. Galleriasiipeä kiertävä holvikaarikäytävä muistuttaa italialaista renessanssiarkkitehtuuria. Pihalla lipputangossa liehuu isännänviiri. Akseli suunnitteli sen alun perin itsenäistyneen Suomen lipuksi.
Tarvaspään toteuttaminen eteni hitaasti. Syynä oli taiteilijan rahaongelmat sekä lukuisat ulkomaanmatkat. Nuoruusvuodet vierähtivät muun muassa Pariisissa ja Berliinissä. Vuosina 1907-1908 Gallen-Kallela oli Budapestissa.
1900-luvun alussa Gallen-Kallelan perheellä oli käytössään Ruovedelle rakennettu Kalela-niminen erämaa-ateljee. Sekin oli rakennettu Akselin omien piirustusten mukaan.
Gallen-Kallelan perhe vietti lähes kaksi vuotta Afrikassa, nykyisen Kenian alueella. Sieltä palattuaan alkoi Tarvaspään rakentaminen. Ensimmäinen maailmansota pakotti perheen muuttamaan turvaan Kalelaan. Sotavuosien jälkeen Gallen-Kallelat muuttivat pariksi vuodeksi Yhdysvaltoihin. Sieltä palattuaan alkoi Tarvaspään kunnostaminen ja uudistaminen.
Amerikan matkan tuloksena Tarvaspäähän rakennettiin ateljeen eräs mielenkiintoisimmista yksityiskohdista. Gallen-Kallelat halusivat nykyaikaisen kylpyhuoneen vesivessoineen, samanlaisen, mihin he olivat tottuneet Yhdysvalloissa.
Sopiva paikka mukavuuslaitokselle löytyi kierreportaikon keskeltä. Vesi johdettiin torniin sijoitetusta lämminvesivaraajasta, jonka vesi kuumennettiin uunin avulla. Erikoisinta on kylpyhuoneesta avautuva näkymä: taiteilija saattoi ammeessa istuessaan katsella ikkunasta alas ateljeehen.
Tarvaspään ateljeeosasto säilyi alkuperäisenä rakennuksen muista muutostöistä huolimatta. Valoa saatiin pohjoiseen avautuvasta suuresta ikkunasta. Lattiamateriaali on lujarakenteista tervattua pystyparkettia. Samanlaista ratkaisua käytettiin monissa sen ajan teollisuushalleissa. Ateljeen takaosassa on yhä parvi, jossa säilytetään taulukehyksiä.
Ateljeessa on esillä myös Akselin Englannista ostama etsausprässi. Vaikka etsaus oli vanha tekniikka, oli Gallen-Kallela ensimmäisiä sitä käyttäneitä suomalaistaitelijoita.
Tarvaspää on täynnä Akselin keräämiä esineitä eri puolilta maailmaa. Monet niistä on peräisin Afrikasta. Ateljeen seiniä koristavat vesipuhvelin ja sarvikuonon pääkallot. Osa esineistä on sijoitettu tornihuoneisiin. Karjalan kiertomatkoilta kotiin tuomisina oli suomalaisia käsitöitä ja vanhoja käyttöesineitä. Osa esineistä on päätynyt Helsingin yliopistolle ja Kansallismuseolle.
Kannattaa tutustua Tarvaspää-museon internet-sivuihin. Sieltä löytyy hienosti toteutettu äänikirja opastuksineen sekä virtuaalinen museovierailu. Jälkimmäisen avulla voi siirtyä paikasta toiseen ja tutustua rakennuksen yksityiskohtiin huone kerrallaan. Kerrassaan hienosti toteutettu.
Akseli Gallen-Kallela syntyi Porissa vuonna 1865. Hänen oikea nimensä oli Axel Waldemar Gallén.
TARVASPÄÄN ATELJEEKOTI
Osoite: Gallen-Kallelan tie 27, Espoo.
LUE MYÖS: Bodomjärven mysteeri – murha ei vanhene koskaan
LUE MYÖS: Futuro-talo oli oman aikakauden idea tulevaisuuden kodista
LUE MYÖS: Helinä Rautavaaran museo on nykyään sijoitettu kauppakeskukseen
LUE MYÖS: Espoon automuseo herättää paljon muistoja
LUE MYÖS: Espoon kaupunginmuseo KAMU:n vanhin esine on mammutin hammas
LUE MYÖS: Mauri Kunnas -näyttely sopii kaiken ikäisille – myös lapsimielisille aikuisille
LUE MYÖS: Modernin taiteen museo Emma on pinta-alaltaan Suomen suurin taidemuseo
LUE MYÖS: Museo Leikki yhdistää eri sukupolvet – museon suosikki on hienosti toteutettu pienoisrautatie
LUE MYÖS: Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on täysin uusi museokohde
LUE MYÖS: Suomen Luontokeskus Haltia tarjoaa omanlaisensa elämyksen
LUE MYÖS: Talomuseo Glims oli aikoinaan suosittu kestikievari
LUE MYÖS: Villa Elfvikin luontotalo houkuttelee lapsiperheitä ja tunnelmallisen kahvilan ystäviä
