UUSIMAA / ESPOO – Näyttelykeskus WeeGee, entinen painotalo, sai vierelleen mielenkiintoisen rakennuskokonaisuuden ja samalla museotoiminnalle tuli lisää nykyaikaista näyttelytilaa. Rakennuskokonaisuus koostuu uudesta näyttelyrakennuksesta (Kulttuuriloisto) ja sen yhteydessä olevasta asuinkerrostalosta (Kulttuurimajakka).
Paikalta purettiin ensin pois kaksi vanhaa ympäristöön huonosti sopivaa rakennusta. Vapautunut tontti oli kuitenkin ahdas. Eikä WeeGeen edessä olevaa tilaa haluttu rakentaa kerrostaloa näköesteeksi. Ongelma ratkaistiin nerokkaasti. Uudisrakennuksen ensimmäinen kerros palvelee kulttuuria ja sen yhteydessä olevan asuinrakennuksen piha-alue on kulttuurirakennuksen katolla.
Kulttuuriloiston ulkoseinät ovat suurimmaksi osaksi lasia, joten luonnonvaloa suorastaan tulvii museon sisätiloihin. Sisältä näyttelytila on tehty myös mahdollisimman muunneltavaksi. Kun betonipinnatkin on jätetty näkyviin, uuden rakennuksen tunnelma mukailee viereisen WeeGee-talon sisätiloja.
Kulttuuriloiston vuokralaisiksi tulivat Museo Leikki (ent. Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä sekä Suomen kello- ja korumuseo Kruunu (ent. Suomen Kellomuseo). Jälkimmäinen, kellojen ja korujen yhdistelmä, on perin harvinainen toteutus.
Entisen Suomen Kellomuseon juuret ulottuivat sodanjälkeiseen aikaan ja Lahteen perustettuun kelloseppäkouluun. Koulun opettajat ryhtyivät keräämään talteen vanhoja kelloja opetustarkoitukseen. 1950-luvulla koulu ja kokoelma siirtyivät Espooseen. Suomen Kelloseppäliitto perusti 1981 Kellomuseosäätiön, jonka haltuun kellokokoelma luovutettiin. Kokoelma siirrettiin WeeGeen suojiin vuonna 2006. Nykyinen paikka avautui keväällä 2022.
Kellomuseon kokoelmissa on tuhansia ajannäyttäjiä useilta aikakausilta, mutta vain pieni osa on kerrallaan esillä. Kokoelman rungon muodostavat Suomessa valmistetut kellot, mutta tallessa on myös useita ulkomaalaisia arvokkaita esineitä. Vanhimmat kelloista on 1600-luvulta. Silloin kellot alkoivat yleistyä kuninkaallisissa hoveissa ja aateliston keskuudessa, myöhemmin porvarisperheissä. 1800-luvulla alkoi kellojen teollinen tuotanto. Rannekellon kehitys liittyy sodankäyntiin. Kello ranteessa oli kätevämpi kuin kello taskussa.
Kruunun toiminta perustuu vaihtuviin teemanäyttelyihin, jotka painuttavat niin kellojen ja korujen historiaan, nykyhetkeen ja kiinnostaviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Museo esittelee kello- ja korualaa puolivuosittain vaihtuvin päänäyttelyin. Kerrallaan on esillä yhdestä kolmeen näyttelyä.
Eräs erikoisuus on esinetunnistuspalvelu. Se on tarjolla niille, jotka haluavat tarkempia tietoja kellostaan tai korustaan. Tietoa voi hyödyntää muun muassa perintöasioissa, vakuutusyhtiölle kellon rikkoontuessa tai varkaustapauksessa. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden saada selville kellostasi tai korustasi esimerkiksi esineen valmistusaika, valmistustapa, käytetty tekniikka, materiaalit, valmistaja ja tyylisuunta.
SUOMEN KELLO- JA KORUMUSEO KRUUNU
Osoite: Ahertajantie 5, Espoo.
LUE MYÖS: Bodomjärven mysteeri – murha ei vanhene koskaan
LUE MYÖS: Futuro-talo oli oman aikakauden idea tulevaisuuden kodista
LUE MYÖS: Helinä Rautavaaran museo on nykyään sijoitettu kauppakeskukseen
LUE MYÖS: Espoon automuseo herättää paljon muistoja
LUE MYÖS: Espoon kaupunginmuseo KAMU:n vanhin esine on mammutin hammas
LUE MYÖS: Mauri Kunnas -näyttely sopii kaiken ikäisille – myös lapsimielisille aikuisille
LUE MYÖS: Modernin taiteen museo Emma on pinta-alaltaan Suomen suurin taidemuseo
LUE MYÖS: Museo Leikki yhdistää eri sukupolvet – museon suosikki on hienosti toteutettu pienoisrautatie
LUE MYÖS: Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on täysin uusi museokohde
LUE MYÖS: Suomen Luontokeskus Haltia tarjoaa omanlaisensa elämyksen
LUE MYÖS: Talomuseo Glims oli aikoinaan suosittu kestikievari
LUE MYÖS: Tarvaspään oli Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti
LUE MYÖS: Villa Elfvikin luontotalo houkuttelee lapsiperheitä ja tunnelmallisen kahvilan ystäviä
