Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo

PIRKANMAA / TAMPERE – Mikä ihmeen kuvapuhelin? Tai mikä oli Tampereella toiminut Tamvisio? Museokeskus Vapriikin Mediamuseo Rupriikki kertoo vastauksen. Kuvapuhelin oli 1980-luvulla kehitetty tekniikka, joka mahdollisti kuvan välittämisen puhelinlinjaa pitkin. Suomessa kehitetty idea ei koskaan menestynyt.

Sen sijaan Tamvisio oli aikansa uranuurtaja. Ensimmäiset televisiot saapuivat Suomeen 1950-luvulla. Helsinkiläinen Tesvisio oli ensimmäinen kotimainen televisiokanava. Tampereella paikalliset televisiokerhon jäsenet aloittivat omat ensimmäiset koelähetyksensä vuonna 1957. Tamvisio oli saanut alkunsa.

Vuonna 1964 Tamvisio siirtyi Yleisradiolle. Tamvision aloittama tamperelainen televisioperinnettä on jatkanut Ylen TV2.

Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo. Alan kehitys on ollut niin nopea, että monille varttuneemmille museonkävijöille esillä oleva esineet ovat perin tuttuja. Sen sijaan nykynuorisolle lankapuhelin on jo historiaa. Museon puhelinkoppikin on jo menneisyyttä, kuten myös tutunnäköiset Nokian käytöstä poistuneet kännykkämallit.

Rupriikin mielenkiintoisinta antia ovat ”entisaikojen” viestintämallit, faksit, kaukokirjoittimet ja lennättimet. Faksit olivat vielä 1990-luvulla tärkeä osa yritysten toimintaa. Museossa on nähtävänä muun muassa Posti- ja telelaitoksen pääjohtajan Pekka Vennamon virka-autossa käytössä ollut faksilaite.

Menneisyyttä edustaa myös Siemensin ”Musta-Rudolf” kaukokirjoitin 1950-luvulta. Sitä käytettiin merkkimuotoisten sähköisten viestien lähettämiseen.

Merkittävin uudistus ihmisten välisessä viestinnässä on ollut varmasti ”kaukokorvalla” eli puhelimella. Aluksi piuhoja vedettiin kahden yksittäisen puhelimen välille, kunnes puhelimien yleistyessä perustettiin puhelinkeskuksia. Puhelinta ei pidetty sotilaallisesti merkittävän, joten puhelinlaitoksia sai perustaa melko vapaasti.

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI

Osoite: Alaverstaanraitti 5, Vapriikki, Tampere.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui

LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta

LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin

LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan

LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta

LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan

LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen

LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli

LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat

LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä

LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia

LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto

LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi

LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa

LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista

LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone

LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.