Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan

PIRKANMAA / TAMPERE – Lauri Viita (1916-1965) ja Tampereen Pispala liitetään aina yhteen, huolimatta siitä, että Viita muutti lopullisesti pois Pispalasta jo vuonna 1948. Teoksissaan hän kuitenkin usein palasi lapsuusajan maisemiin.

Kirvesmiehen Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin kuopukselta jäi lukio kesken. Lauri kouluttautui kirvesmieheksi isänsä tavoin. Kirjoittaminen oli kuitenkin kiinnostanut nuortamiestä jo kouluajoista lähtien. Ensimmäinen runokokoelma vuodelta 1947 Betonimylläri sai sen verran hyvän suosion, että Lauri Viita päätti ryhtyä oikeaksi kirjailijaksi.

Seuraava runokokoelma Kukunor ilmestyi 1948 ja pari vuotta myöhemmin proosateos Moreeni, josta tuli suurmenestys. Kirja kertoo pispalalaisen työläisperheen värikkäästä elämästä 1900-luvun alussa. Teoksessa on paljon yhtymäkohtia Viidan omaan lapsuuteen.

Viidan lyhyeksi jäänyt elämä oli värikäs. Hän oli kolmasti naimissa ja sai perillisiä kaikista avioliitoistaan, yhteensä seitsemän lasta. Moreenin ilmestyessä Viita oli naimisissa runoilija Aila Meriluodon kanssa. Myrskyisän avioliiton rasitteena olivat Viidan mielenterveysongelmat. Kirjailija vietti pitkiä jaksoja Kellokosken mielisairaalassa.

Vuonna 1965 Viita kuoli 49-vuotiaana auto-onnettomuudessa taksin törmättyä rattijuopon ajamaan kuorma-autoon. Hänen viimeiseksi työkseen jäi romaani Entä sitten, Leevi, joka julkaistiin 1965 juuri ennen kirjailijan kuolemaa. Trilogiaksi tarkoitettu sarja jäi kesken.

Suppeasta tuotannosta huolimatta Lauri Viitaa pidetään yhtenä maamme merkittävimmistä kirjailijoista. Hänen Pispalan lapsuudenkoti on kunnostettu museoksi. Se esittelee Viidan elämänvaiheita. Keittiöstä ja kamarista koostuva asunto on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Museon omistaa kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ja Lauri Viita -seura vastaa sen ylläpidosta.

LAURI VIITA -MUSEO

Osoite: Portaanpää 8, Tampere.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui

LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta

LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin

LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta

LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo

LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan

LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen

LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli

LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat

LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä

LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia

LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto

LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi

LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa

LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista

LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone

LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.