PIRKANMAA / TAMPERE – Ulko-ovi käy tiuhaan. Sisätiloista tuleva juuri paistetun munkin tuoksu on vierailijaa vastassa. Iso osa tuleekin paikalle kuuluisan Pyynikin Munkkikahvilan houkuttelemana. Makoisa paikan päällä paistettu rinkilämunkki on tamperelaista ruokaperinnettä siinä kuin mustamakkarakin.
Pyynikinharjun laelle rakennettu itse näkötorni on munkinystäville mukava lisäbonus. Monelle näkötornin tarjoamat komeat maisemat lienevät kuitenkin paikan tärkein anti ja munkki vastaavasti hyvä lisäbonus – etenkin, jos on kiivennyt ylös torniin 142 porrasta hyväksi käyttäen.
Ylös pääse myös pientä maksua vastaan hissillä. Maisemia voi ihailla ikkunoilla suojatusta kerroksesta tai kiivetä vielä muutama porras ylemmäksi avoimelle näköalatasanteelle. Maisemat avautuvat jokaiseen ilmansuuntaan ja hyvällä säällä näkee todella kauas.
Jääkauden synnyttämä Pyynikin pitkittäisharju on lajissaan maailman korkein. Harju kohoaa merenpinnasta 160 metrin korkeuteen, mutta oleellisinta on kuitenkin sen korkeus vieressä sijaitsevasta Pyhäjärven pinnasta. Nousua on 80 metriä. Joten pohkeissa pitää olla jerkkua, mikäli aikoo kävellä Tampereen keskustasta näkötornille. Aikaa siihen menee parisenkymmentä minuuttia. Autolla toki pääsee aivan tornin juurelle asti.
Pyynikinharjun maisemallinen arvo ymmärrettiin 1800-luvulla. Niinpä koko alue suojeltiin. Puita ei saanut kaataa. Ravintolatoiminta oli kuitenkin jo silloin mahdollista.
Vuonna 1868 Tallqvist-niminen ravintoloitsija rakennutti harjun päälle Ilomäki-huvilahuoneen. Tampereen kaupunki vastaavasti pystytti Georg Schreckin suunnitteleman puisen näkötornin vuonna 1888, joka kuitenkin kärsi suuria vaurioita sisällissodan Tampereen taisteluissa.
Puretun puutornin tilalle nousi apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema nykyinen punagraniitista tehty torni vuonna 1929. Kivimateriaali tuotiin Ahvenanmaalta asti. Tampereen kaupunki täytti samalla 150 vuotta.
Talvisodan aikana Pyynikin näkötornia käytettiin Tampereen ilmavalvonta-asemana. Myöhemmin tornia hyödynnettiin radiolähetystoiminnassa.
Pyynikin Munkkikahvila on perheyritys, joka on toiminut vuosikymmenien ajan. Omistus on siirtynyt sukupolvelta toiselle.
PYYNIKIN NÄKÖTORNI
Osoite: Näkötornintie 20, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE MYÖS: Idänsuhteiden museo Nootti korvasi Lenin-museon
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Pääkirjasto Metso on kuin taideteos
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Muumimuseo on suunnattu lähinnä aikuisväestölle
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
