PIRKANMAA / TAMPERE – Maisema on kuin postikortista. Hatanpään kartano puutarhoineen sijaitsee lyhyen matkan päässä Tampereen keskustasta Pyhäjärven rannalla. Niemenkärjessä sijaitseva historiallinen paikka on erittäin suosittu tamperelaisten ulkoilualue.
Ensikertalainen saattaa jopa yllättyä näkemästään, sillä paikalle saavutaan tylsän teollisuusalueen, kerrostalojen ja sairaalarakennusten välistä. Perinteinen lehtipuukuja johtaa uusrenessanssityylisen kartanon päärakennuksen luokse.
Hatanpään kartano ei ole pelkästään kaunis kohde, vaan täällä on tehty myös paikallista historiaa. Ruotsin kuningas Kaarle III oli kartanoisäntä Hans Henrik Boijen (1716-1781) vieraana vuonna 1775. Kuningas antoi käskyn Tampereen perustamisesta Tammerkosken rannalle. Boije omisti myös Tammerkosken kartanon. Hän myi sen kruunulle tulevan kaupungin perustamista varten.
Hatanpään kartano on perustettu 1600-luvun lopulla, kun kolme paikallista tilaa yhdistettiin. Boije rakennutti puisen päärakennuksen, joka myöhemmin paloi. Hän perusti myös kartanon maille englantilaistyylisen maisemapuiston, jossa polut risteilevät luonnonmukaisessa maisemmassa.
Boije oli hyvin edistyksellinen kehittäen muun muassa alueen maanviljelyä. Esimerkiksi hän oli ensimmäisiä, jotka aloittivat perunan viljelyn. Boije suunnitteli jopa silkintuotannon aloittamista. Hän kasvatti kasvihuoneissaan mulperipuita, joiden lehdet olisivat olleet ravintoa silkkiperhosten toukille.
Boijen jälkeen Hatanpään kartanon omistajat ovat vaihtuneet useasti. Hänen jälkeensä isäntänä ovat olleet kruununvouti Gabriel Ahlman, ruukinpatruuna Lars Gustaf Lefren ja laamanni Nils Johan Idman.
Hatanpään kartano oli Idman-suvun hallinnassa vuodesta 1835 vuoteen 1913 saakka. Suvun viimeinen isäntä oli Fredrik Leonard Idman.
Idmanien aikana tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen tilalle rakennettiin uusi kivirakenteinen päärakennus. Arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema uusrenessanssityylinen talo valmistui vuonna 1885. Hieman myöhemmin valmistui päärakennuksen lähelle uusgoottilainen Villa Idman. Molemmat ovat säilyneet tähän päivään asti.
Idmanien jälkeen Hatanpään kartano siirtyi Tampereen kaupungille vuonna 1912. Muutamaa vuotta myöhemmin rakennukset otettiin sairaalakäyttöön. 1930-luvulla kartanon entisille maille valmistui kokonaan uusi sairaala, Hatanpään sairaala.
Kartanon päärakennus on ollut Tampereen kaupunginmuseon käytössä. Nykyisin Vapriikissa sijaitseva Nukke- ja pukumuseo sijaitsi Hatanpään kartanon päärakennuksessa.
Kartanossa tehtiin julkisivuremontti vuonna 2016. Historiallinen kohde on rakennustaiteellisesti arvokas ja se on suojeltu asemakaavalla. Kunnostustyöt tehtiin vanhaa kunnioittaen.
Hatanpään ravintola- ja kokouspalveluista vastaa nykyisin Juvenes-niminen yritys. Kartanossa voi myös vuokrata tiloja yksityistilaisuuksia varten, kuten juhlille ja kokouksille. Kartano on avoinna yleisölle. Kannattaa etukäteen selvittää, onko kohde juuri vierailun aikana avoinna vai onko kartanolla yksityistilaisuus. Kesäkahvila palvelee kesäkuulta elokuulle.
Osa vierailijoista tulee ihastelemaan kartanon alueelle 1970-luvulla perustettua arboretumia ja ruusutarhaa.
HATANPÄÄN KARTANO
Osoite: Hatanpään puistokuja 1, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE MYÖS: Idänsuhteiden museo Nootti korvasi Lenin-museon
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Pääkirjasto Metso on kuin taideteos
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Muumimuseo on suunnattu lähinnä aikuisväestölle
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE LISÄÄ: Pyynikin näkötorni – munkki päivässä pitää nutturan löysällä
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
