PIRKANMAA / TAMPERE – Vallankumousjohtaja Lenin sai lähteä, tosin vain hieman syrjemmälle. Vuonna 1946 perustettu Lenin-museo tuli tiensä päähän. Liki 80 vuotta Suomi-Neuvostoliitto-Seuran perustama museo toimi Hämeenpuiston varrella Tampereen Työväentalossa.
Vuoden 2016 tehdyn uudistuksen jälkeen Lenin-museo keskittyi kriittisesti neuvostohistorian tapahtumiin. Sekään ei riittänyt. Maailmanpolitiikan tuoreimmat virtaukset synnyttivät uuden museon: Idänsuhteiden museo Nootti.
Paikka on edelleen sama. Museo sijaitsee Työväentalon salissa, eli samassa paikassa, jossa Stalin ja Lenin tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1905.
Idänsuhteiden museo Nootti on poliittisen historian museo, joka käsittelee maiden yhteistä historiaa Venäjän vallankumouksesta ja Suomen itsenäistymisestä alkaen aina Natoon liittymiseen asti.
Kerrottavaa riittää, sillä yli 100 vuoden aikana suhteissa on tapahtunut paljon. Välillä on sodittu ja välillä ollaan oltu parhaimpia ystäviä.
Museon ytimekäs nimi Nootti viittaa naapurivaltion Suomen valtiojohdolle lähettämään kirjeenvaihtoon. Venäjän nootilla yleensä ilmaistiin tyytymättömyyttä ja siinä pyydettiin Suomelta selvitystä esitettyyn ongelmaan.
Lukuisista nooteista kuuluisin on Neuvostoliiton vuonna 1961 lähettämä ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista. Presidentti Urho Kekkonen oli tuolloin matkalla Havaijilla. Valokuvaaja Kalle Kultala ikuisti ikoniseen kuvaansa presidentti Kekkosen lisäksi suurlähettiläs Rafael Seppälän, Max Jakobsonin sekä ulkoministeri Ahti Karjalaisen.
Historiallinen lehtikuva on ikuistettu isona Nootti-museon seinälle, vieläpä värillisenä.
Nootti-museo kertoo poliittisen historian käännekohdista, mutta myös kulttuurin ja talouselämän vaiheista sekä tavallisten ihmisten elämästä.
Jälkimmäiseen liittyy heti sisäänkäynnin yhteyteen esille laitettu jääkiekkoseura Helsingin Jokereiden pelipaita. Vladimir Putinin johdolla Venäjälle perustettiin isolla rahalla monikansallinen jääkiekkoliiga KHL. Venäläiset sijoittajat rahoittivat helsinkiläisseuran toimintaa, joka pelasi KHL:ssä aina Ukrainan sotaan asti.
Ripaus suljetusta Lenin-museosta on yhä jäljellä. Vallankumousjohtajalle on varattu patsaineen oma nurkkaus. Neuvostoliiton perustamisen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Maamme historia on ollut vahvasti sidoksissa maailman ja etenkin itänaapurin tapahtumiin.
Jatkosodan jälkeen 1944 Suomi teki ulkopolitiikassaan täyskäännöksen. Oli tarve rakentaa ystävyyssuhteet Neuvostoliittoon. Vuonna 1948 suhteet vahvistettiin solmitulla sopimuksella ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta (YYA).
Kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa, myös YYA-sopimus raukesi. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Suhteet Venäjään olivat kuitenkin hyvät ja liikenne valtiorajan yli pysyi vilkkaana. Venäjän miehitettyä Krimin välit viilenivät ja Ukrainan sodan alettua suhteet Venäjälle jäätyivät. Suomi liittyi puolustusliitto Natoon vuonna 2023 ja itäraja suljettiin henkilöliikenteeltä.
Rajojen sulkemista symboloi turvapaikanhakijan museon polkupyörä, jolla tultiin Vartiuksen raja-asemalle juuri ennen rajan sulkemista vuonna 2023.
Museon anti ei ole pelkästään kahden valtion välistä ulkopolitiikkaa. Esillä on myös tarinaa tavallisten ihmisten, niin venäläisten kuin suomalaistenkin, muistoista, perhesuhteista, matkailusta, kaupankäynnistä jne. Leningradin matkalla ruplat vaihtuivat farkkuihin ja sukkahousuihin. Myöhemmin Venäjältä muutettiin pysyvästi Suomeen. Maassamme asuu kymmeniä tuhansia Venäjällä syntyneitä.
Lenin-museon aikakaudella museo sai vuosien ajan taloudellista tukea Moskovasta. Useimmat vieraatkin olivat neuvostoturisteja. Nyt Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas. Myös Tampereen kaupunki rahoittaa museota.
Nootti ei ole kiireisen vierailijan kohde. Vaikka museo ei ole kooltaan suuri, sen anti on laaja ja monipuolinen. Etenkin niille, jotka ovat eläneet vuosia Neuvostoajalla, museon anti on nostalginen.
Kesällä on suomenkielinen yleisöopastus päivittäin kello 13. Kierros sisältyy museon pääsymaksuun ja sen kesto on tunti. Päivittäiset kierrokset alkavat 1.6. ja jatkuvat 31.8. saakka.
IDÄNSUHTEIDEN MUSEO NOOTTI
Osoite: Hämeenpuisto 28, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE LISÄÄ: Hatanpään kartano on tamperelaisten päiväretkikohde
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Pääkirjasto Metso on kuin taideteos
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Muumimuseo on suunnattu lähinnä aikuisväestölle
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
