UUSIMAA / HELSINKI (Suomenlinna) – Sukellusvene Vesikon syntyhistoria on mielenkiintoinen. Alus rakennettiin peitetarinnan turvin saksalaisille. Versailles’n rauhansopimuksen mukaan Saksalla ei saanut olla sukellusveneitä. Vesikko laskettiin vesille 1933 Crichton-Vulcanin telakalla Turussa.
Vuoteen 1936 aluksen nimi on vain sen valmistustunnus CV 707. Suomen valtiolla oli osto-oikeus alukseen, minkä se myös käytti hyväkseen. Suomen Valtio osti aluksen ja antoi sille nimeksi Vesikko.
Teknisesti Vesikko oli aikakauden moderneimpia aluksia. Sen sukellussyvyys oli huomattavasti suurempi kuin aikaisemmilla saksalaisilla sukellusveneillä. Runko rakennettiin sähköhitsaamalla ilman niittejä. Näin alus oli paremmin paineenkestävä.
Vesikko ei ollut ainoa puolustusvoimien sukellusvene. Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso olivat valmistuneet jo aikaisemmin.
Talvi- ja jatkosodan aikana Vesikko toimi Suomenlahdella saattue-, varmistus- ja partiointitehtävissä. Vesikko onnistui upottamaan torpedoillaan neuvostoliittolaisen kauppalaiva Vyborgin. Venäläiset lähtivät taka-ajoon, mutta Vesikko palasi vahingoittumattomana kotisatamaan.
Sodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneet. Kaikki sukellusveneet Vesikkoa lukuun ottamatta myytiin romutettavaksi. Puolustusvoimissa otaksuttiin, että rauhanehtoja saattaisi tulla myöhemmin lievennyksiä. Näin ei kuitenkaan käynyt ja merivoimat päätti myydä aluksen. Myynti ei toteutunutkaan ja Vesikko päätettiin luovuttaa Sotamuseolle. Lopulliseksi sijoituspaikaksi tuli Suomenlinnan Susisaari.
Nykyään Vesikko on Suomenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä. Alus on entisöity maalausta myöten alkuperäisen näköiseksi. Vierailija voi tutusta Vesikon ahtaisiin sisätiloihin. Olosuhteet aluksen 20 hengen miehistölle olivat ankeat. Meteli oli kova ja dieselöljyn katku melkoinen. Kuulosuojaimiakaan ei käytetty.
Kannattaa kysellä Maneesi-museon ja Vesikon yhdistelmälippua. Museokortilla ja Helsinki-kortilla on vapaa pääsy.
SUKELLUSVENE VESIKKO
Osoite: Suomenlinna, Susisaari, Helsinki.
