Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa – kesä 2024 jää viimeiseksi risteilykesäksi

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Se oli siinä! Näin todettiin perheyrityksessä, joka on hoitanut höyrylaivaliikennettä vuosikymmenien ajan Turussa. S/s Ukkopekka lopettaa liikennöinnin. Alus ehti toimia samassa paikassa 87 vuotta.

Ukkopekan kotilaiturin Vaakahuoneen Paviljonki menee peruskorjaukseen. Turun kaupunki ehdotti, että yritys ostaisi tukikohtansa ja tekisi peruskorjauksen. Kaupunki määritteli lunastushinnan ja maavuokran suuruuden, jonka Höyrylaivaosakeyhtiö hyväksyi. Kaupunginhallitus päättikin, että halli tulee julkisella kilpailutuksella myyntiin.

S/s Ukkopekka oli Suomen merialueilla ainoa säännöllisesti reittiliikennöivä höyrylaiva. Päiväristeilyt Turusta Naantaliin (ti-la) päättyvät 17.8.2024, kun taas illallisristeilyt Loistokarin saarelle (ti-la) jatkuvat 31.8. 2024 asti.

Alla kerrottu valokuvineen on pian historiaa…

Korvissa vihlovan visselin ulvahdus kertoo höyrylaiva Ukkopekan lähtevän merelle. Turussa Aurajoessa Martinsillan kupeessa laituripaikkaa pitävästä aluksesta on tullut tärkeä osa varsinaisuomalaista kesämatkailua. Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa.

Varma kevään merkki on, kun S/S Ukkopekka irtautuu Vaakahuoneen laiturista. Purjehduskausi alkaa iltaristeilyllä Loistokarin saareen. Kesäkuun alussa ohjelmaan tulee myös päiväristeily Turusta Naantaliin ja takaisin.

Historiallisesti Ukkopekka edustaa katoavaa laivaromantiikkaa. Se on Suomen merialueilla ainoa säännöllisesti reittiliikennöivä höyrylaiva. Kannattaakin hypätä aidon höyrylaivan kyytiin ennen kuin ne katoavat.

Muutos on ollut nopea. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten niin sanotussa Aurajoen Alemmassa höyrylaivasatamassa oli vilskettä. Kaksi aaltopellistä tehtyä terminaalia oli matkustajien käytössä. Toinen, vuonna 1898 valmistunut ja museoviraston suojeluksessa oleva halli, on yhä olemassa. Nykyisin sen suojissa toimii ravintola Vanha Vaakahuone.

Ukkopekka odotti aikoinaan Valmetin Pansion tehtaalla romuttamista. Lopulta vuonna 1986 alus päätyi Pentti-Oskari Kankaan omistukseen. Seitsemän seinähullua veljestä -orkesterin perustajan unelma oli hankkia itselleen oma höyrylaiva. Alus sai nimensä perheen pojan Karioskari Ukkopekan mukaan.

S/s Ukkopekka kunnostettiin. Aluksen alkuperäinen nimi oli s/s Turku. Se valmistui Helsingin Hietalahden telakalla vuonna 1938.

S/s Turku oli Suomen Merenkulkuhallituksen käytössä. Sotavuosien aikana alus oli merivoimien käytössä. Alusta käytettiin saattoaluksena ja valvontatehtävissä. Höyrylaivaa käytettiin muun muassa merenkulun turvalaitteiden huoltoon, esimerkiksi kaasulla toimivien loistojen ja majakoiden huoltotöihin sekä poijujen asennuksiin.

Sodan jälkeen s/s Turku oli venäläisten johtaman valvontakomission käytössä, eikä sitä jouduttu luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Myöhemmin alus ehti palata vielä takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä Saaristomerelle. S/s Turku oli vuosikymmeniä valtion palveluksessa, kunnes jäi eläkkeelle 1970-luvun lopussa.

Historiallinen alus kunnostettiin. Ajankohta, 1980-luvun puoliväli, ei ollut kovin otollinen höyrylaivaromantiikalle. Rähjäinen Vaakahuone, verkkaisesti kulkeva laiva ja syrjässä sijainnut laituripaikka kaukana Turun keskustasta ei aluksi kiinnostanut lomalaisia. Moni ihmetteli usein lähes tyhjänä kulkevaa laivaa.

Ukkopekasta tuli kuitenkin uskottava, koska se liikennöi säännöllisesti aikataulun mukaan. Kun Ukkopekka valittiin Suomen vuoden parhaaksi kesämatkailukohteeksi, alus oli tullut tunnetuksi laajemminkin.

Vuosien saatossa Ukkopekka on vierailut useissa Suomen rannikkokaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, Tammisaaressa, Hangossa, Uudessakaupungissa ja Raumalla. Ukkopekkaa on käytetty myös Suomen tasavallan presidentin edustusristeilyillä. Aluksella on vierailut useita korkea-arvoisia ulkomaiden presidenttejä, ministereitä ja diplomaatteja.

S/s Ukkopekan uumenissa jyskyttää 294 KW Trippel-höyrykone, joka antaa alukselle parhaimmillaan noin kymmenen solmun nopeuden. Vesirajan alapuolella sijaitseva konehuone on konemestarin valtakuntaa. Tänne ahtaisiin tiloihin risteilyvieraille ei ole asiaa. Meteli alhaalla ei ole niin kova kuin olettaa saattaa. Höyryvoimalla kulkeva Ukkopekka liikkuukin saaristossa melko äänettömästi.

Kipparin käskyt välittyvät komentosillalta konehuoneeseen vanhalla perinteisellä tavalla. Konemestari säätää aluksen vauhdin ylhäältä tulevien pyyntöjen mukaan. Aluksen höyrykone lienee viimeinen tämän tyyppinen yksilö koko maailmassa. Matkan aikana konemestarin tärkein tehtävä on koneen osien voitelu ja mittareiden tarkkailu. Voiteluöljyä kuluukin kesän aikana useita tynnyreitä.

Kesäisin Vaakahuoneen edusta kuhisee merelle lähtijöitä. Ukkopekan kippari kilauttaa laivakelloa merkiksi nousta laivaan. Merellinen univormu yllään hän tervehtii jokaisen laivaan tulijan. Risteilyvieraita on monenlaisia, lapsesta vaariin. Koululaisryhmiä, aviopareja, työporukoita, polttariseurueita. Etenkin elokuussa risteilyllä käy paljon ulkomaalaisia.

Osa Ukkopekan kyytiläisistä nauttii aurinkokannella ohi lipuvista Ruissalon maisemista. Kaiuttimista soljuu opastus kulloinkin ohitettavista kohteista. Salongin puolella tunnelma on korkealla. Buffee-tyyppinen päivällispöytä on katettu saaristolaisherkuilla. Risteily höyrylaivalla on kesänautiskelua parhaimmillaan.

Kesäkaudella Ukkopekka purjehtii Turusta Naantaliin ja takaisin. Perillä vietetään kahden tunnin tauko, joten matkustajat ehtivät tutustumaan Naantaliin. Illallisristeilyllä pysähdytään Loistokarin laituriin. Asiakkaille tarjotaan rantakallioilla grillattuja saaristolaisherkkuja. Jokaisella iltaristeilyllä on aina myös viihteellistä elävää musiikkia.

Loistokarin, kahden laivaväylän risteyksessä sijaitsevan ”Airiston silmän”, tietävät kaikki veneilijät. Pienen saaren tai pikemminkin luodon tunnistaa vanhasta loistovartijan mökistä. Luoto autioitu 1970-luvulla ja Merenkulkuhallitus vuokrasi sen kesänviettopaikaksi. 1990-luvulla Loistokari siirtyi Ukkopekan illallisristeilyjen kohteeksi. Majakanvartijan talo kunnostettiin ja saarelle rakennettiin kunnon laituri ja savustamo ruuan valmistamista varten. Risteilyvieraat pääsevät tutustumaan mökkiin. 2000-luvulla Loistokari siirtyi Höyrylaivaosakeyhtiö S/S Ukkpekan omistukseen.

S/S UKKOPEKKA

Valmistumisvuosi: 1938.

Pituus: 34 metriä.

Leveys: 7,3 metriä.

Syväys: 3,2 metriä.

Maksiminopeus: 10 solmua.

Miehistö: Kippari, konemestari ja pari kansimiestä. Lisäksi aluksella työskentelee ravintolahenkilökuntaa.

Alus saa ottaa 199 matkustajaa. Ravintolapaikkoja on 143.

Laituripaikka: Aurajoessa Martinsillan pielessä.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

LUE MYÖS: Vesilaitosmuseo kertoo turkulaisen vesijohtoveden tarinan – on eletty aikoja, kun vesi todella maistui

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.