VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Syyskuun kolea lauantai. Esteri on nostanut hameen helmansa kunnolla ylös. Kurjasta kelistä huolimatta Vaakahuoneen edessä tehdään paikallista matkailuhistoriaa. Höyrylaiva Ukkopekka lähtee viimeiselle risteilylleen. Liki neljäkymmentä vuotta kestänyt nostalginen ura päättyy.
Emerituskapteeni Pentti-Oskari Kangas tervehtii viimeistä kertaa Ukkopekan viimeiselle risteilylle lähteneitä vieraitaan. Tunnelma on käsinkosketeltava. Itse laiva, uskollisesti palvellut S/s Ukkopekka, on ehtinyt jo 86 vuoden ikään.
Kesäkuussa vuonna 2024 kuultiin kummia. Höyrylaivaosakeyhtiö ilmoitti laivan toiminnan lakkauttamisesta tähän kauteen.
Se oli siinä! Näin todettiin perheyrityksessä, joka ehti hoitaa höyrylaivaliikennettä vuosikymmenien ajan Turussa. S/s Ukkopekka lopetti liikennöinnin syksyllä 2024. Alus ehti toimia samassa paikassa vuosikymmenien ajan.
Turun kaupunki vuokrasi 1980-luvulla Martinsillan kupeesta laivayhtiölle maapohjaisen peltihallin, joka oli toiminut vuosien ajan lähinnä varastona. S/s Ukkopekka peruskorjasi kulahtaneen hallin laivaterminaaliksi sekä yhtiön toimistoksi. Samalla se toimi ympärivuotisena varasto- ja huoltotilana.
Vaakahuoneen Paviljonki -niminen kesäravintola avattiin 1990-luvun alussa. Ilmaiskonsertteineen siitä tuli hyvin suosittu. Viimeiset neljä vuotta Vaakahuone on ollut alivuokrattuna toiselle yrittäjälle.
Ukkopekan kotilaituri menee peruskorjaukseen. Turun kaupunki ehdotti, että Höyrylaivaosakeyhtiö ostaisi tukikohtansa ja tekisi peruskorjauksen. Kaupunki määritteli lunastushinnan ja maavuokran suuruuden, jonka yritys ehti hyväksyä. Höyrylaivaliikennöintiä varten tarvitaan tukikohta, pelkkä laituripaikka ei riitä.
Viime hetkellä Turun kaupunginhallitus päättikin, että halli tulee julkisella kilpailutuksella myyntiin.
Lue lisää täältä: Miksi perheyrityksemme lopettaa matkustajahöyrylaivanliikenteen Suomen merialueella?
Historiallisen höyrylaivan kylkeen viimeisen risteilykesän aikana kiinnitetty teksti kertoo oleellisen: Myydään tarpeettomana.
S/s Ukkopekka oli viimeinen merialueella säännöllisessä laivaliikenteessä ollut höyrylaiva.
Korvissa vihlovan visselin ulvahdus kertoi höyrylaiva Ukkopekan lähtevän merelle. Turussa Aurajoessa Martinsillan kupeessa laituripaikkaa pitävästä aluksesta tuli tärkeä osa varsinaisuomalaista kesämatkailua. Ukkopekka oli tai on yhä edelleenkin wanhan hyvän ajan höyrylaiwa.
Varma kevään merkki oli, kun Ukkopekka irtautui Vaakahuoneen laiturista. Purjehduskausi alkoi iltaristeilyllä Loistokarin saareen. Kesäkuun alussa ohjelmaan tuli myös päiväristeilyt Turusta Naantaliin ja takaisin.
Historiallisesti Ukkopekka edustaa katoavaa laivaromantiikkaa. Se oli Suomen merialueilla ainoa säännöllisesti reittiliikennöivä höyrylaiva. Kannattikin hypätä aidon höyrylaivan kyytiin ennen kuin Ukkopekka lopetti liikennöinnin.
Muutos on ollut nopea. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten niin sanotussa Aurajoen Alemmassa höyrylaivasatamassa oli vilskettä. Kaksi aaltopellistä tehtyä terminaalia oli matkustajien käytössä. Toinen, vuonna 1898 valmistunut ja museoviraston suojeluksessa oleva halli, on yhä olemassa. Nykyisin sen suojissa toimii ravintola Vaakahuoneen paviljoni.
Ukkopekka odotti aikoinaan Valmetin Pansion tehtaalla romuttamista. Lopulta vuonna 1986 alus päätyi Pentti-Oskari Kankaan omistukseen. Seitsemän seinähullua veljestä -orkesterin perustajan unelma oli hankkia itselleen oma höyrylaiva. Alus sai nimensä perheen pojan Karioskari Ukkopekan mukaan.
S/s Ukkopekka kunnostettiin. Aluksen alkuperäinen nimi oli s/s Turku. Se valmistui Helsingin Hietalahden telakalla vuonna 1938.
S/s Turku oli Suomen Merenkulkuhallituksen käytössä. Sotavuosien aikana alus oli merivoimien apuna. Alusta käytettiin saattoaluksena ja valvontatehtävissä. Höyrylaivaa käytettiin muun muassa merenkulun turvalaitteiden huoltoon, esimerkiksi kaasulla toimivien loistojen ja majakoiden huoltotöihin sekä poijujen asennuksiin.
Sodan jälkeen s/s Turku oli venäläisten johtaman valvontakomission hallinnassa, eikä sitä jouduttu luovuttamaan sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Myöhemmin alus ehti palata vielä takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä Saaristomerelle. S/s Turku oli vuosikymmeniä valtion palveluksessa, kunnes jäi eläkkeelle 1970-luvun lopussa.
Historiallinen alus kunnostettiin. Ajankohta, 1980-luvun puoliväli, ei ollut kovin otollinen höyrylaivaromantiikalle. Rähjäinen Vaakahuone, verkkaisesti kulkeva laiva ja syrjässä sijainnut laituripaikka kaukana Turun keskustasta ei aluksi kiinnostanut lomalaisia. Moni ihmetteli usein lähes tyhjänä kulkevaa laivaa.
Ukkopekasta tuli kuitenkin uskottava, koska se liikennöi säännöllisesti aikataulun mukaan. Kun Ukkopekka valittiin Suomen vuoden parhaaksi kesämatkailukohteeksi, alus oli tullut tunnetuksi laajemminkin.
Vuosien saatossa Ukkopekka vieraili useissa Suomen rannikkokaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, Tammisaaressa, Hangossa, Uudessakaupungissa ja Raumalla. Ukkopekkaa on käytetty myös Suomen tasavallan presidentin edustusristeilyillä. Aluksella on vierailut useita korkea-arvoisia ulkomaiden presidenttejä, ministereitä ja diplomaatteja.
S/s Ukkopekan uumenissa jyskyttää 294 KW Trippel-höyrykone, joka antaa alukselle parhaimmillaan noin kymmenen solmun nopeuden. Vesirajan alapuolella sijaitseva konehuone on konemestarin valtakuntaa. Tänne ahtaisiin tiloihin risteilyvieraille ei ole asiaa. Meteli alhaalla ei ole niin kova kuin olettaa saattaa. Höyryvoimalla kulkeva Ukkopekka liikkuukin saaristossa melko äänettömästi.
Kipparin käskyt välittyvät komentosillalta konehuoneeseen vanhalla perinteisellä tavalla. Konemestari säätää aluksen vauhdin ylhäältä tulevien pyyntöjen mukaan. Aluksen höyrykone lienee viimeinen tämän tyyppinen yksilö koko maailmassa. Matkan aikana konemestarin tärkein tehtävä on koneen osien voitelu ja mittareiden tarkkailu. Voiteluöljyä kuluikin kesän aikana useita tynnyreitä.
Kesäisin Vaakahuoneen edusta kuhisi merelle lähtijöitä. Ukkopekan kippari kilautti laivakelloa merkiksi nousta laivaan. Merellinen univormu yllään hän tervehti jokaisen laivaan tulijan. Risteilyvieraita oli monenlaisia, lapsesta vaariin. Koululaisryhmiä, aviopareja, työporukoita, polttariseurueita. Etenkin elokuussa risteilyllä kävi paljon ulkomaalaisia.
Osa Ukkopekan kyytiläisistä nautti aurinkokannella ohi lipuvista Ruissalon maisemista. Kaiuttimista soljui opastus kulloinkin ohitettavista kohteista. Salongin puolella tunnelma oli korkealla. Risteily nostalgisella höyrylaivalla oli kesänautiskelua parhaimmillaan.
Kesäkaudella Ukkopekka purjehti Turusta Naantaliin ja takaisin. Perillä vietettiin kahden tunnin tauko, joten matkustajat ehtivät tutustumaan Naantaliin. Illallisristeilyllä pysähdyttiin Loistokarin laituriin. Asiakkaille tarjottiin rantakallioilla grillattuja saaristolaisherkkuja. Jokaisella iltaristeilyllä oli aina myös viihteellistä elävää musiikkia.
Loistokarin, kahden laivaväylän risteyksessä sijaitsevan ”Airiston silmän”, tietävät kaikki veneilijät. Pienen saaren tai pikemminkin luodon tunnistaa vanhasta loistovartijan mökistä. Luoto autioitu 1970-luvulla ja Merenkulkuhallitus vuokrasi sen kesänviettopaikaksi. 1990-luvulla Loistokari siirtyi Ukkopekan illallisristeilyjen paikaksi.
Majakanvartijan talo kunnostettiin ja saarelle rakennettiin kunnon laituri ja savustamo ruuan valmistamista varten. Risteilyvieraat pääsevät tutustumaan mökkiin 2000-luvulla Loistokari siirtyi Höyrylaivaosakeyhtiö S/S Ukkpekan omistukseen. Nyt sekin on myytävänä.
Nostalgisen S/s Ukkopekan viimeinen lähtö illallisristeilylle Vaakahuoneen laiturista tapahtui 14.9. 2024 kello 18.00. Ei liene yllätys, että nostalginen risteily oli loppuunmyyty. Alus oli täpötäynnä hyvästejä jättäviä höyrylaivaromantikkoja.
Mukana tunteikkaalla viimeisellä risteilyllä oli tietysti myös legendaarinen muusikko, matkailuyrittäjä ja emerituskippari Pentti-Oskari Kangas. Vuonna 1943 Uudessakaupungissa syntynyt Kangas valmistui kansakoulunopettajaksi 1960-luvulla.
”Kansankynttilänä” ura jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä musiikki ja Oskarin perustama Seitsemän seinähullua veljestä vei mennessään. Vaakahuoneen ja s/s Ukkopekan ohella Kangas tunnetaan parhaiten Rymättylän Airismaalla sijaitsevan matkailuyrityksen Herrankukkaron isäntänä.
Tuhansien tarinoiden mies, Pentti Oskari Kangas, on aina sanonut olevansa onnellinen mies. Viimeisen risteilyn jälkeen positiivisen ilmentymän perikuva saattoi kuitenkin olla perin haikealla mielellä.
Ohessa on ensin valokuvia viimeiseltä Ukkopekan risteilyltä sekä myös ajalta, kun ei ollut vielä minkäänlaista tietoa, että historialliset risteilyt aikanaan yllättäen päättyvät.
S/S UKKOPEKKA
Valmistumisvuosi: 1938.
Pituus: 34 metriä.
Leveys: 7,3 metriä.
Syväys: 3,2 metriä.
Maksiminopeus: 10 solmua.
Miehistö: Kippari, konemestari ja pari kansimiestä. Lisäksi aluksella työskentelee ravintolahenkilökuntaa.
Alus saa ottaa 199 matkustajaa. Ravintolapaikkoja on 143.
Laituripaikka: Aurajoessa Martinsillan pielessä.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin